Yleistä vulvodyniasta

Vulvodynia on yleensä alle 30-vuotiaiden vulvallisten kipuoireyhtymä, jossa ulkosynnyttimien alueella on epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten kipua ja kirvelyä sekä yhdyntävaikeuksia. Vulvodyniasta puhutaan, kun kivun aiheuttajalle ei löydy muuta selvää syytä ja kipu on kestänyt 3 kk tai pidempään. Kipualueella ei välttämättä ole ulkoisia merkkejä kivusta. Vulvodyniaan on usein liitoksissa vaginismus eli emätinkouristus, jossa lantionpohjan lihakset jännittyvät tahdosta riippumattomasti esimerkiksi kosketuksen laukaisemana. 

Useimmiten kivun laukaisee kevytkin kosketus emättimen eteisen alueella. Oireet voivat olla paikallisia, jolloin kipu kohdistuu tiettyyn osaan ulkosynnytinaluetta, kipukohdat voivat näkyä punoittavina. Oireet voivat olla myös yleisiä, jolloin koko ulkosynnytinalue voi oireilla epämääräisesti, kuten puutuen, kirvellen tai poltellen. Tällöin selkeää kipupistettä ei yleensä löydy, kipu voi olla jatkuvaa ja säteillä pakaroihin ja reisiin. Istuminen yleensä voimistaa oiretta, ja oire usein pahenee iltaa kohti. 

Diagnosointi sekä paikallisen ja yleistyneen vulvodynian luokittelu perustuvat koettuihin kipuoireisiin ja lääkärin kliiniseen tutkimukseen. 

Mahdollisia syitä

Vulvodynian syitä ei tunneta täysin. Oireiden tausta on usein monitekijäinen ja yksilöllistä vaihtelua on paljon. On kuitenkin joitakuita yhteisesti yleisiä altistavia tekijöitä. Yhdistelmäehkäisypillereiden käytöllä ja aloittamisella etenkin nuorella iällä epäillään olevan yhteyttä vulvodyniaan. Yhdistelmäehkäisypillerit ohentavat limakalvoja, jolloin limakalvo on alttiimpi kivulle. 

Toistuvat urogynekologiset tulehdukset, kuten hiiva-, virtsatie- tai emätintulehdukset tai sukupuoliherpeksen jälkitila saattavat herkistää kipuhermopäätteitä, jolloin kipu saattaa kroonistua. Toisinaan vulvodynian taustalla voi löytyä muita sairauksia, esimerkiksi punajäkälä tai valkojäkälä. 

Virtsarakon toimintahäiriöt ja esimerkiksi lantionpohjan jännitystilat sekä psyykkiset tekijät, kuten ahdistus, masennus ja kivun pelko voivat olla altistavia tekijöitä. Toisaalta kivun pelko luo herkästi noidan kehän vulvodynian ympärille: pelko lisää lihasjännitystä, mikä voimistaa kosketus- ja yhdyntäkipua, mikä lisää entisestään kivun pelkoa – kierre on valmis. Vulvodyniasta kärsivillä onkin usein lantionpohjan lihasten ylijännitystä. Kipu voi ilmaantua ensimmäisten tamponien laittojen tai seksikertojen aikana. Kipu ja kivun pelko vaikuttavat merkittävästi seksin mielekkyyteen, millä voi olla mielialaan ja parisuhteeseen vaikutuksia. 

Vulvodynian taustalla voi olla myös stressi. Stressi vaikuttaa lantionpohjan lihaksiin, hengitykseen, autonomiseen hermostoon ja kipuaistimuksen voimakkuuteen. Vulvodyniaoireet voivatkin pahentua tai alkaa stressaavassa elämäntilanteessa. Stressin taustalla voi olla myös fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa. 

Hoito

Itsehoito

Omatoimisella itsehoidolla voi tehokkaasti lievittää vulvodyniaoireita ja jopa parantaa oireet. Intiimialueen hoidolla pidetään genitaalialueen limakalvojen kunnosta huolta. Limakalvoja ärsyttäviä saippuoita ja pesuaineita on syytä välttää, vesihuuhtelu kerran päivässä riittää. Hajustamaton ja väriaineeton intiimiöljy tai -rasva hoitaa limakalvoa, parantaa limakalvon kuntoa ja helpottaa tätä kautta kipuoiretta. Häpykarvoituksen poistoa häpyhuulten alueelta ei suositella, sillä se saattaa voimistaa oireita paikallisen ihoärsytyksen, mahdollisen karvatupen tulehtumisen ja takaisin kasvavan terävän sängen takia. 

Pikkuhousunsuojia ei suositella käytettävän päivittäin. Jos kuukautissuojana käytetään terveyssidettä, on side tärkeää vaihtaa tarpeeksi usein. Terveyssiteenä on hyvä käyttää tuotteita, joissa on mahdollisimman vähän kemiallisia aineita, jotka voisivat aiheuttaa limakalvolle ärsytystä. Tamponia tai kuukautiskuppia kannattaa liukastaa esimerkiksi intiimigeelillä ennen laittoa hankauksen ja ärsytyksen vähentämiseksi. 

Mukavan, puristamattoman (alus-)vaatetuksen käyttö auttaa välttämään hankausta ja kiristystä, sillä kiristävät, hankaavat tai kovat materiaalit alus- ja päällihousuissa voivat aiheuttaa ja voimistaa oireita. Alushousuissa on hyvä suosia vaaleita ja hengittäviä luonnonmateriaaleja, sillä esimerkiksi väriaineet saattavat aiheuttaa ja voimistaa limakalvo-oireita. Alushousujen pesussa kannattaa käyttää allergiasoimatonta ja hajustamatonta pyykinpesuainetta ja jättää huuhteluaineet kokonaan käyttämättä. 

Rentoutuminen vähentää stressiä ja lievittää kipua. Keskushermoston hälytysjärjestelmän rauhoittuessa kipuherkkyys laskee. Esimerkiksi hengitysharjoitukset vaikuttavat suoraan autonomisen hermoston rentoutumisesta vastaavaan, parasympaattiseen osaan. Vatsan jatkuvaa sisään vetämistä on hyvä välttää, sillä se vaikuttaa hengittämiseen, lantionpohjan lihasten jännittymiseen ja rentoutumisen vaikeutumiseen. 

Omista oireista on hyödyllistä puhua omalle kumppanille. Kumppanin ymmärryksellä ja tuella on merkittävä vaikutus rentoutumiseen ja turvan tunteeseen, ja sitä kautta oireiden lievittymiseen. 

Ruokavalio

Ruokavalion vaikutuksia vulvodynian hoidossa ei ole juurikaan tutkittu, mutta moni kokee saavansa ruokavalion hienosäädöstä apua. Nestettä on hyödyllistä nauttia päivittäin riittävästi, jotta virtsa säilyy tarpeeksi laimeana eikä ärsytä limakalvoa. Yleisimmin toimivimmaksi ruokavalioksi on koettu vähäoksalaattinen ruokavalio, jossa vähennetään oksaalihappoa sisältävien ruoka-aineiden määrää ravinnosta. Tällä pyritään helpottamaan virtsarakon ja virtsateiden kipua ja ärsytystä, kun virtsan oksalaattipitoisuus laskee, jolloin virtsa ei ärsytä yhtä voimakkaasti limakalvoja. Oksaalihappoa sisältävät ruoka-aineet ovat kuitenkin sangen terveellisiä, joten kokonaan oksaalihappoa sisältäviä ruoka-aineita ei kannata ruokavaliosta karsia. 

Toistuvista virtsatie- ja hiivatulehduksista kärsivien on hyödyllistä nauttia happamia ja sokeroimattomia nesteitä sekä välttää vaaleita viljoja ja makeaa, sillä näin voidaan jonkin verran ennaltaehkäistä virtsatie- ja hiivatulehduksia. Maitohappotuotteilla (suun kautta ja/tai emättimen kautta) normalisoidaan bakteerikantaa, mistä on hyötyä edellä mainittujen lisäksi emätintulehdusten yhteydessä. 

Suolen toiminnan helliminen ruokavalion ja liikunnan avulla sekä säännöllinen ulostaminen ehkäisevät ummetuksesta johtuvaa painetta ja voivat helpottaa etenkin yleistyneen vulvodynian oireita. 

Apua syömisten koostamisessa saat tarvittaessa ravitsemusterapeutiltamme Anne Kartanolta.



Fysioterapia

Fysioterapiassa keskitytään helpottamaan kipuoiretta ja lantionpohjan lihasten ylijännitystä. Tärkeintä on löytää asiakkaalle yksilöllisesti parhaiten sopivat keinot. 

Lantionpohjan lihasten ylijännitystä voidaan laukaista esimerkiksi opettelemalla hahmottamaan lantionpohjan lihasten supistamista ja rentouttamista. Tämän on todettu olevan hyvä kivunhallintamenetelmä, sillä siinä asiakas oppii hahmottamaan ja vähentämään tiedostamattomia lihasjännityksiä sekä tätä kautta hallitsemaan ja ennaltaehkäisemään kosketukseen liittyvää kipua. Tavoitteena on lisäksi se, että asiakas oppii tietoisesti hallitsemaan lihas- ja kipureaktioitaan kosketustilanteissa. 

Paikallisia kipupisteitä voidaan laukaista ja ”sammuttaa” trigger-käsittelyllä, jolloin ensin etsitään kipua aiheuttava piste. Pistettä painetaan, jolloin kipu yleensä helpottaa ja lihakset rentoutuvat. Asiakas voi jatkaa trigger-käsittelyä kotona omatoimisesti tai kumppanin avustuksella. Painalluksen voi tehdä sormin tai sauvalla, tavoitteena on aina rentoutuminen ja kivun helpottaminen. 

Herkistynyttä kipuaistimusta voidaan rauhoittaa myös turvallisesti laajennusharjoituksessa esimerkiksi dilataatiosauvan avulla. Tässäkin harjoituksessa tavoitteena on rentoutuminen ja kivun helpottaminen. Harjoituksen voi tehdä rauhassa kotona yksin tai kumppanin avulla. 

Fysioterapiassa voidaan käyttää hoitomuotona myös elektroterapiaa eli sähköhoitoa, jolla vähennetään vulvodyniakipua. Hoito voidaan aloittaa alaselästä ristiluun alueelta ja jatkaa hoitoa lopulta myös emättimen sisältä. Elektroterapia ohjataan fysioterapeutin vastaanotolla, mutta hoitoa voi jatkaa omatoimisesti kotona fysioterapeutin ohjeiden mukaisesti. 

Fysioterapiaan voi liittyä myös kireiden lihasten hierontaa tai faskiakäsittelyjä esimerkiksi vatsan, lantion tai hartian seudulta.

Medisportissa pääset suoraan lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen ottaa vastaan lantionpohjan fysioterapia-asiakkaita Kaukajärven toimipisteessämme.

Seksuaalineuvonta

Seksistä on mahdollista nauttia monella tavalla, eikä vulvan kosketus saatikka emätinyhdyntä ole missään nimessä välttämättömiä mielekkään seksin harrastamiseksi. Yksin tai kumppanin kanssa tehdyt hellyys- ja kosketusharjoitukset auttavat lisäämään kosketusluottamusta ja tunnistamaan kehon reaktioita. 

Genitaalialueen kosketuksessa voi olla hyvä käyttää liukastetta limakalvoärsytyksen vähentämiseksi. Vesipohjainen, neutraali, aromi- ja väriaineeton liukastevoide on hyödyllinen, sillä se vähentää mekaanista ärsytystä limakalvolla. Suuseksisuojan käyttö lieventää kosketuksen painetta oireilevalla alueella. 

Laadukkaita sauvoja ja vibraattoreita voidaan käyttää kipuaistimuksen rauhoittamiseen ja nautinnon lisäämiseen. Materiaalivalinnassa kannattaa kiinnittää huomiota, että materiaali ei ärsytä limakalvoa. Tällaisia materiaaleja ovat muun muassa kovaksi puristettu silikoni, kovamuovi ja lasi. 

Avainasemassa ovat rauha, hyväksyminen ja rentoutuminen. Kommunikaatio toisaalta itsensä, mutta myös kumppanin kanssa auttavat rentoutumaan. Eteneminen rauhassa antaa riittävästi aikaa kiihottumiselle ja rentoutumiselle, mikä vähentää kipua. 

Medisportissa voit varata ajan seksuaaliterapiaan ja -neuvontaan. Gynekologimme ja seksuaaliterapeuttimme Sami Onoila ottaa vastaan asiakkaita Kaukajärven toimipisteessämme. 

Psykologiset hoitomuodot

Jos vulvodyniaoireiden taustalla on fyysistä, henkistä tai seksuaalista kaltoinkohtelua, voi olla hyödyllistä aloittaa vulvodynian hoito psykologisilla hoitomuodoilla ennen fyysisten hoitomuotojen aloittamista. Varaa aika Medisportin psykologeille, jos koet vähäistäkin tarvetta keskusteluavulle. 

Lääkehoito

Vulvodynian lääkehoito pyritään kohdistamaan vulvodynian aiheuttajaan. Jos vulvodynian aiheuttajaksi paljastuu esimerkiksi ihosairaus, kuten punajäkälä, keskitytään hoidossa taustalla olevan sairauden hoitamiseen. 

Koska yhdistelmäehkäisypillereiden on arveltu vaikuttavan vulvodyniaoireiluun, on ehkäisypillerien käyttöä hyvä tauottaa vähintään 3-6 kuukauden ajaksi oireiden rauhoittamiseksi. Erityisesti ehkäisypillereiden tauottaminen on tärkeää, jos vulvodynia liittyy toistuviin hiivatulehduksiin. 

Paikallinen estrogeenivoide/-puikko riittävällä annoksella vahvistaa ulkosynnyttimien limakalvoa. Jos paikallisesti vaikuttavaa hormonivoidetta ei voi käyttää, voidaan käyttää myös intiimialuetta kostuttavia hormonivapaita voiteita. Vulvodynian kipupisteiden arkuutta on mahdollista hoitaa pintapuudutusgeelien avulla, jotka lieventävät mm. kosketusherkkyyttä seksin tai trigger- tai laajenninharjoitteiden aikana sekä vähentävät kivun pelkoa. Ulkosynnyttimien alueelle voidaan tarvittaessa käyttää hermokipua paikallisesti lievittäviä voiteita. Toisinaan kipupisteitä voidaan käsitellä myös penslaamalla tai kipupisteiden paikallispuudute-kortisonipistoksilla, joilla pyritään rauhoittamaan herkistyneitä kipuhermopäitä. Paikallispuudutteita tai lääkevoiteita käytettäessä on hyvä suojata kumppania suuseksisuojalla ja/tai kondomilla. Voimakkaammissa kipuoireissa voidaan tarvittaessa käyttää myös hermokipua rauhoittavia lääkkeitä suun kautta. 

Toistuvien hiivatulehdusten yhteydessä on syytä käyttää hiivalääkitystä, jolla ehkäistään hiivatulehduksien toistumista. Toistuvien hiivatulehdusten yhteydessä on hyvä arvioida myös syytä tulehduskierteelle. 

Jos mistään muusta hoitokeinosta ei ole riittävästi apua, voidaan tilanteen mukaan harkita myös leikkaushoitoa, jossa herkistynyt ihoalue poistetaan. Vaikeassa yleistyneessä vulvodyniassa myös ihon alle asetettavaa heikkoja sähkösignaaleja lähettävää laitetta voidaan mahdollisesti hyödyntää. 



Vertaistuki

Et ole yksin. Vertaistukea tarjoaa muun muassa Korento ry, tutustu vertaistukimuotoihin täältä www.korento.fi/tukea



Muista, vulvodynia ei määrittele sinua. Sinulla on oikeus tulla kuulluksi. Sinulla on oikeus saada apua oireisiisi.

Ota yhteyttä ja varaa aika gynekologille, lantionpohjan fysioterapeutille, psykologille, ravitsemusterapeutille tai seksuaalineuvontaan soittamalla Kaukajärven toimipisteeseemme p. 03 314 38100 tai jätä viesti yhteydenottolomakkeellamme. Seuraavat vapaat ajat gynekologin vastaanotolle: ti 22.11. ja 29.11.2022.

Vulvodyniaviikkoa vietetään 7.–13.11.2022. Tämän vuoden teemana on elämänkaari.

Kirjoittajat:

Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila