Virtsarakon toiminta

Vulvodyniaan on liitetty sekä yliaktiivisen virtsarakon että interstitiaalisen kystiitin oireita. Yliaktiivisessa virtsarakossa esiintyy virtsaamispakkoa sekä tihentynyttä virtsaamisen tarvetta joko päivällä (yli 8 virtsaamiskertaa vuorokaudessa) tai yöaikaista virtsaamisen tarvetta (vähintään 2 kertaa yön aikana). On huomattava, että yliaktiivisen virtsarakon diagnostiset kriteerit eivät ole vakiintuneet.

Yliaktiivisen virtsarakon taustalla on usein lantionpohjan lihasten toimintahäiriö/liiallinen jännittyneisyys tai autonomisen hermoston epätasapainoa/hermoston ylivirittymistä. Lantionpohjan lihasten jännittyneisyys luo painetta virtsarakolle, jolloin keskushermostolle tulee vääristynyt viesti virtsarakon täyttymisestä. Autonominen hermosto puolestaan säätelee virtsarakkoa, sekä virtsanpidätystä että virtsaamista. Yliaktiivisen virtsarakon taustalla on usein vuosia jatkunut kehon stressitila.

Interstitiaalinen kystiitti on pitkäaikainen virtsarakon sairaus, jonka oireet kehittyvät hitaasti pahentuen vuosien kuluessa. Sen oireita ovat virtsaamispakko, tiheävirtsaisuus sekä virtsarakon ja lantion alueen kivut, jotka pahenevat virtsarakon täyttyessä. Interstitiaalisessa kystiitissa virtsarakon tilavuus on pienentynyt, mikä usein johtaa tihentyneeseen virtsaamisen tarpeeseen.

On arvioitu, että yli 85 prosentilla interstitiaalisen kystiitin diagnoosin saaneista on myös lantionpohjan lihasten toimintahäiriö ja lihaskalvoperäistä kipua. Lantionpohjan lihakset saattavat olla jännittyneet ja niissä saattaa olla kipukohtia ja niin kutsuttuja triggerpisteitä. Virtsarakon kipu voi lisätä jännitystä ja kipua ympäröivissä lihaksissa, mutta myös ympäröivät lihakset provosoivat kipua rakossa. Kipu voi tuntua myös muualla kehossa, kuten alavatsassa, alaselässä, pakaroissa tai reisissä. Lihaskalvojen käsittelyn (faskiakäsittely) ja lantionpohjan lihasten rentoutumisharjoitusten on todettu olevan erittäin vaikuttavaa hoitoa interstitiaalisen kystiitin hoidossa.

Suoliston toiminta

Ärtyneen suolen oireyhtymää tavataan usein vulvodyniaa sairastavilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on paksusuolen toimintaan vaikuttava toiminnallinen suolistosairaus. Sen oireina ovat vatsakivut, turvotus, ilmavaivat, muutokset suolen toiminnassa (esimerkiksi ripuli, ummetus tai näiden vuorottelu). Monilla esiintyy myös närästystä, pahoinvointia ja suoliston tuottaman liman esiintymistä ulosteessa. Ärtyneen suolen oireita voivat laukausta esimerkiksi stressi tai jotkin ruoka-aineet, kuten maito, rasvaiset ruoat ja hiilihapolliset juomat. Myös lantionpohjan toimintahäiriöt, kuten liiallinen lantionpohjan lihasten jännittyneisyys, ovat yhteydessä ärtyneen suolen oireyhtymään ja saattavat pahentaa IBS-oireita.

Lisää lantionpohjan ja IBS:n yhteydestä voit lukea täältä: https://www.medisport.fi/lantionpohjan-fysioterapia-ibs-hoito



Endometrioosi

Endometrioosia eli kohdun sirottumatautia sairastavilla tavataan muita enemmän vulvodyniaa. Endometrioosissa kuukautiskivut sekä ulostamis- ja virtsaamiskivut ovat tyypillisiä oireita. Endometrioosikipu, kuten mikä tahansa krooninen kipu, herkistää keskushermoston kivulle.

Endometrioosia on käsitelty enemmän aikaisemmissa blogeissa:

https://www.medisport.fi/voiko-se-olla-endometrioosi

https://www.medisport.fi/nuorten-kuukautiskivut-ja-endometrioosi-varhainen-puuttuminen

Fibromyalgia

Vulvodyniaan on yhdistetty myös lisääntynyt riski fibromyalgialle. Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä, jossa esiintyy laaja-alaista ja pitkäkestoista kipua tuki- ja liikuntaelimistössä. Kivun lisäksi uupumus, virkistämätön uni, tiedonkäsittelyn ja mielialan häiriöt ovat tyypillisiä fibromyalgiassa. Fibromyalgian syynä pidetään keskushermostoperäisen kivun säätelyhäiriötä ja autonomisen hermoston epätasapainoa.

Päänsärky

Vulvodyniaan voi liittyä myös lisääntynyttä riskiä pitkäaikaiselle päänsärylle ja kasvojen alueen kivulle. Kroonisen päivittäisen päänsäryn osalta ei ole olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä yhtä määritelmää. Pitkittynyt päänsärky voi olla esimerkiksi muuntunutta migreeniä, pitkittynyttä jännityspäänsärkyä tai uutta päivittäistä jatkuvaa päänsärkyä.

Lihasperäistä päänsärkyä aiheuttavat useimmiten lihasjännitys niska-hartiaseudulla ja kaulalla, leuan lihaksissa sekä silmän ja korvan ympäristössä. Samat alueet ovat suurelta osin yhteydessä myös lantionpohjaan ja sen jännittyneisyyteen. Etenkin leuka sekä niska-hartia-kaula-alue peilaavat lantionpohjaa - ja jos jännitystä löytyy toisesta, sitä yleensä löytyy myös toisesta.



Purentalihakset

Vulvodynia altistaa bruksismille eli hampaiden narskuttelulle. Purentalihaksissa voi esiintyä toistuvaa lihasaktiviteettia, missä hampaita puristetaan tai narskutellaan yhteen tai alaleukaa jännitetään tahdosta riippumatta. Bruksismi voidaan jaotella unenaikaiseen tai valveilla ollessa tapahtuvaan lihastoimintaan.

Leuan seutu on lihaskalvojen kautta suorassa yhteydessä lantionpohjaan. Leuan ja lantionpohjan yhteys kehittyy meille jo kohdussa, alkion varhaisessa kehitysvaiheessa. Kun leuka on jatkuvasti jännittynyt, jännitys peilautuu myös lantionpohjaan ja päinvastoin.



Lihaskireydet

Lantion alueen toispuoleisuudet ovat yleisiä vulvodyniassa. Esimerkiksi ahdas lonkka/ahtaan lonkan oireyhtymä (FAI) on yhteydessä vulvodyniaan. Myös SI-nivelen toimintahäiriöt ovat usein liitoksissa lantionpohjan jännittyneisyyteen ja myös vulvodyniaan.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä myös siitä, että lihaskireyksien käsittely faskiaa hoitamalla lievittäisi tehokkaasti vulvodynian oireita. Hoito voi tapahtua lantionalueelle, mutta näyttäisi siltä, että myös muun vartalon lihaskireyksien hoito on tehokasta vulvodyniaoireiden lievittämisessä. Faskiakäsittelyillä on saatu muun muassa vulvodyniakipua lievittymään ja lantionpohjan lihasjännitystä laskemaan.

Psyykkinen jaksaminen

Vulvodyniaan liittyy usein myös omaan jaksamiseen vaikuttavia oireita, kuten ahdistusta, häpeää ja masennusta. Vielä ei osata sanoa, altistavatko psyykkiset oireet vulvodynialle vai ovatko ne seurausta vulvodyniasta. On mahdollista, että vulvodynia altistaa ahdistuneisuudelle ja masennukselle, koska vulvodynian oireet rajoittavat usein elämää eikä vulvodyniasta ole aina helppo puhua. Vulvodynia vaikuttaa usein myös negatiivisesti parisuhteeseen kivun ja kivun pelon takia.



On tärkeää muistaa, että vulvodynian vaikutukset kehoon ja elämään voivat olla erittäin laajat! Keskittymällä pelkkään yhdyntäkipuun tai poltteluun vaginan suulla perimmäinen syy vulvodynialle saattaa jäädä löytymättä. Me Medisportissa haluamme auttaa sinua kokonaisvaltaisesti!

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoilalla on perinpohjainen kokemus vulvodynian hoidosta. Sami ymmärtää vulvodynian monimutkaisuuden ja laajan vaikutuksen niin kehoon, parisuhteeseen kuin elämänlaatuun.

Lantionpohjan fysioterapeutillemme Eeva-Maria Halmiselle on tärkeää selvittää oireidesi syy. ”Vastaanotollani selvitän muun muassa, milloin ja minkälaisessa elämäntilanteessa oireesi ovat alkaneet. Selvitän myös oireiden laajuuden ja sen, miten koet niiden vaikuttavan elämääsi – tämä on tärkeää, jotta ymmärrän tilanteesi ja pystyn parhaimmalla tavalla auttamaan sinua.”

Eeva-Maria tekee myös faskiakäsittelyitä, joilla vulvodyniaoireita voidaan lievittää ja lantionpohjan jännittyneisyyttä helpottaa.

Lue lisää lantionpohjan fysioterapiasta täältä https://www.medisport.fi/lantionpohjan-fysioterapia

Ajan Medisportiin gynekologin vastaanotolle ja/tai lantionpohjan fysioterapiaan voit varata puhelimitse ma-pe p. 010 54 35700 tai sähköisestä ajanvarauksesta. Suosittelemme varaamaan gynekologin vulvodynian ensikäynnille riittävän pitkän ajan, (erikoislääkärin vastaanotto) enintään 60-90 min sekä ensimmäiselle lantionpohjan fysioterapiakäynnille (erikoisfysioterapia) enintään 90 minuutin vastaanottoajan.

Vulvodyniaviikkoa vietetään tänä vuonna 4.–10.11. ja teemaviikko järjestetään nyt jo kuudetta kertaa. Korento ry:n organisoiman kansallisen Vulvodyniaviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta vulvodyniasta ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa oireyhtymä koskettaa. Vulvodynia on yleinen, mutta yhä liian usein vaiettu oireyhtymä, joka näkyy sen kanssa elävän arjessa monin tavoin. Teemaviikolla kannustamme puhumaan avoimesti ja rohkeasti vulvodyniasta ja sen moninaisista vaikutuksista elämään.

Kirjoittajat:
Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen