Blog Layout

Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen fysioterapia

14. maaliskuuta 2024

Tekonivelleikkausten määrä kasvaa tasaisesti vuodesta toiseen ja esimerkiksi Tampereella tekonivelsairaala Coxassa tehtiin viime vuonna yli 7000 tekonivelleikkausta. Valtaosa tekonivelleikkauksista kohdistuu lonkkaan ja polviin sekä leikkausmäärien lisääntyessä myös kuntoutuksen tarve kasvaa. Me Medisportissa haluamme olla apunasi ja tarjota sinulle asiantuntevaa ja osaavaa fysioterapiaa leikkauksesta kuntoutumiseen. Tässä blogissa on esitelty polven tekonivelleikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen erityisesti vaikuttavia tekijöitä sekä käydään läpi, miksi säännöllinen fysioterapia on merkittävä osa kuntoutusta ja leikkauksesta toipumista. 

Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus alkaa välittömästi leikkauksen jälkeen sairaalassa saatavilla ohjeilla. Nämä ovat ohjeita ensimmäisiin viikkoihin ja kotiutumisen jälkeen on tärkeää varata kontrollikäynti fysioterapiaan 4–6 viikon kuluttua leikkauksesta. Kontrolli on merkittävässä roolissa kuntoutumisen kannalta, sillä fysioterapeutilta saat lisäohjeet ja tukea leikkauksesta kuntoutumiseen. 



Alkuvaiheessa kuntoutusta on tärkeää saada polven liikkuvuus takaisin. Polven koukistusta ja ojennusta tarvitaan sujuvaan kävelyyn tasaisella alustalla ja portaissa sekä tuolilta ylösnousemiseen, istumiseen ja ylipäätään toimintakyvyn kehittämiseen takaisin ennalleen. Liikkuvuus kehittyy eniten ensimmäisen 6–7 viikon kuluessa leikkauksesta ja jatkaa kehittymistään aina 12 kuukauteen asti. 12 kuukauden jälkeen liikkuvuuden kehitys on enää vähäistä. Polven tulisi parannuttuaan ojentua täysin ja koukistussuunnan liikkuvuutta olisi hyvä olla yli 110°, jotta arkielämä ja liikkumiseen/urheiluun paluu sujuu mahdollisimman mukavasti.  

Toinen merkittävä osa kuntoutusta on lihasvoiman kehittäminen. Erityisesti etureiden voima saattaa laskea jopa 50–60 % leikkauksen jälkeen, minkä vuoksi etureiden aktivoinnin ja lihasvoiman kehittäminen on alusta asti tärkeää polven tukemisen ja liikkeen kannalta. Kuntoutuksessa tulee huomioida myös takareiden, pakaroiden ja pohkeiden lihaksia, sillä ne ovat yhtä lailla tärkeitä liikkeen ja kuntoutumisen kannalta. Hyvä lihasvoima auttaa tasapainon, sujuvan kävelyn ja urheilemiseen paluun kannalta. Kuntoutuksen tulisi olla suunnitelmallista ja nousujohteista ja tässä fysioterapia sekä fysioterapeutti on tärkeässä roolissa, niin harjoitteiden ohjaamisen, kuin kehittymisen seuraamisen kannalta. Fysioterapeutin tehtävänä on asettaa realistisia tavoitteita, tukea kuntoutuksen edetessä sekä varmistaa, että harjoitteet ovat yksilöllisiä ja tavoitteita tukevia.   

 

Voimaharjoittelun tulisi olla säännöllistä 2–3 kertaa viikossa, ja harjoittelun tulee olla intensiteetiltään riittävän tehokasta, jotta lihasvoima kehittyy. Liikkumista tulisi tapahtua myös kevyen liikkumisen muodossa, esimerkiksi vesijuoksuna/uintina, kävelynä tai pyöräilynä. Tasapainon ja kävelymekaniikan harjoitteita tulisi myös sisällyttää harjoitusohjelmaan. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen polven asentotunto, eli proprioseptiikka, voi häiriintyä, minkä vuoksi tasapainon harjoittelua olisi hyvä sisällyttää harjoitusohjelmaan. Tasapainon harjoittelulla pystytään vähentämään mahdollisten kaatumisten määrää, sillä keskimäärin 17 % polven tekonivelleikatuista kaatuu kerran puolen vuoden sisällä leikkauksesta. Kaatumisriskiin vaikuttaa kuitenkin tasapainon lisäksi lihasvoima, ikä sekä koettu kipu leikatussa polvessa. 


Kivun hoito on osa tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutumista. Kuntoutuksessa tulisikin ottaa huomioon, että leikkauksesta parantuminen sekä kivun ja turvotuksen laskeminen voi kestää kauan. Säännöllinen fysioterapia on tärkeässä roolissa silloinkin, kun kuntoutuminen ei etene toivotulla tavalla: esimerkiksi noin 6–7 prosentilla potilaista leikkauksen jälkeen polvi jää erityisen jäykäksi. Tällöin varhaisessa vaiheessa puuttumalla pystytään erilaisilla toimenpiteillä kehittämään liikkuvuutta ja palauttamaan kuntoutuminen takaisin raiteilleen.


Urheiluun paluu polven tekonivelleikkauksen jälkeen on mahdollista sekä kevyen ja keskiraskaan kuormituksen lajeihin paluu onnistuu yleensä parhaiten. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi golf, hiihto ja luistelu. Urheiluun paluusta tulisi aina keskustella leikkauksesta vastaavan tahon kanssa, huomioida suositukset lajin suhteen sekä luoda fysioterapeutin kanssa yhdessä suunnitelma, jonka tavoitteiden mukaisesti varmistetaan turvallinen paluu takaisin urheiluun. Esimerkiksi jalkapallo, koripallo ja lentopallo ovat kovan kuormituksen ja intensiteetin lajeja ja näihin paluuta ei suositella ollenkaan, mutta pitkäaikaistutkimusnäyttö aiheesta on vielä puutteellista. 


Urheiluun paluu tapahtuu keskimäärin kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Edellytyksenä onnistuneelle paluulle on kuntoutuksen tavoitteiden mukaisesti eteneminen, riittävä lihasvoima ja hallinta sekä aiempi kokemus kyseisestä lajista. Paluun tulee tapahtua maltillisesti ja rasitusta nousujohteisesti kasvattaen. 

 

Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus on pitkä, keskimäärin 6–12 kuukauden prosessi. Fysioterapia on keskeisessä roolissa kuntoutusta, jotta voit palata luottavaisin mielin vahvoilla jaloilla takaisin liikkumisen, harrastamisen ja urheilun pariin.


Varaa aika, ja luodaan yhdessä suunnitelma, jonka avulla pääset tavoitteisiisi. 

 

Tämä blogin on kirjoittanut fysioterapeutti Antti Tervonen, jonka erityisosaamista on polvileikkauksen jälkeinen kuntouttaminen. 


Ajanvaraus
18. helmikuuta 2025
Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset
4. helmikuuta 2025
Tupakoinnin lopettamisen terveysedut
24. tammikuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: klo 8-14 ja 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: klo 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus avoinna: klo 8-12.30 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
20. tammikuuta 2025
Medisportin kevään 2025 pienryhmät: 1) Lempeä pilates - notkea ja kivuton selkä (10 kertaa) 299 € - Alkeistason pilates Ma 10.2.-14.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 2) Voimaa ja liikkuvuutta pilateksella (10 kertaa) 299 € - Jatkotason pilates Ke 12.2.-16.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 3) Rauhaa ja rakkautta - rentoutuskurssi lantionpohjalle (5 kertaa) 149 € Ti 11.2.-11.3.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 4) Rentoutuskurssi stressaantuneelle (5 kertaa) 149 € Ti 18.3.-15.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 9.3.2025 mennessä. Ohjaaja: lantionpohjan fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen 5) Mielen voimaa kaamokseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) Ti 23.1.-20.2.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 19.1.2025 mennessä. 6) Kevyempi mieli kevääseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) To 6.3.-3.4.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 23.2.2025 mennessä. Ohjaajat: Anna Elomaa Röntgenhoitaja, Pedagogi, Kriisityökokemusta neljä vuotta kunnallisesta kriisiryhmästä, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Suvi Pynttäri Teologi, pedagogi, Oivaltava® mindfulness ohjaaja, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Paikka: Medisportin Kaukajärven lääkärikeskuksen kuntosali (Keskisenkatu 5). Ilmoittautumiset kursseille etukäteen. Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä: medisport.fi/pienryhmat Käyhän tutustumassa ja ilmoittaudu pian omaan pienryhmääsi ja saat varmasti uutta intoa kevääseen! Lämpimästi tervetuloa!
14. joulukuuta 2024
Ajavaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee joulun ja uuden vuoden ajan 23.12.2024-6.1.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
29. marraskuuta 2024
Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskusta: Lielahti: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere Pirkkala: Suupantie 2. 33960 Pirkkala (2krs.) Ajanvaraus onnistuu: p. 010 54 35700 (ma-pe) Toimipisteissä asioinnin yhteydessä Olet erittäin lämpimästi tervetullut!
8. marraskuuta 2024
Tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on naisen ikä. Naisilla hedelmällisin ikä on 20–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa laskea naisella 30 ikävuoden jälkeen ja lasku muuttuu voimakkaaksi 35 vuoden iästä lähtien. Korkeampi ikä saa aikaan munasolujen laadun heikkenemisen, jolloin keskenmenot ja sikiön kromosomipoikkeavuudet yleistyvät. Korkeampi ikä altistaa myös perussairauksille, stressille ja ympäristötekijöille. Miehien ikääntymisessä hedelmällisyyden vaikutukset eivät ole yhtä voimakaita kuin naisilla. Miehen ikääntyessä siittiöiden tuotanto alkaa vähentymään. Hedelmällisyyteen siittiöiden tuotannon ja laadun heikkeneminen alkaa vaikuttamaan noin 35–40 vuoden iässä. Iän lisäksi monet elämäntapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen. Ylipaino ja tupakointi vaikuttavat hedelmällisyyttä alentavasti. Naisilla ylipainoon voi liittyä esimerkiksi ovulaatio-ongelmia ja keskenmenojen riskiä, miehillä siemennesteen laadun heikkenemistä. Tupakointi lyhentää hedelmällistä aikaa ja varhentaa naisilla vaihdevuosi-ikää keskimäärin kahdella vuodella. Miehillä tupakointi heikentää siemennesteen laatua. Toisaalta myös alipaino voi naisilla aiheuttaa kuukautishäiriöitä ja ovulaatio-ongelmia.
5. marraskuuta 2024
Aikaisempien vuosien blogeissa on käsitelty vulvodyniaa yleisellä tasolla sekä yleistynyttä vulvodyniaa. Nämä blogit löytyvät Medisportin sivuilta osoitteista: https://www.medisport.fi/vulvodyniaan-on-hoitovaihtoehtoja https://www.medisport.fi/vulvodynia
31. lokakuuta 2024
Rintasyövän sairastumisen syy on tuntematon. Rintasyövän riskitekijöinä ovat varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, ylipaino, ionisoiva säteily, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Myös pitkäaikaisen hormonikorvaushoidon on todettu olevan rintasyövän riskitekijä. Nuoruudessa annettu rintakehän sädehoito voi altistaa myöhemmin rintasyövän kehittymiselle. Noin 5–10 prosenttia rintasyövistä liittyy perinnölliseen alttiuteen rintasyövälle. Vaikka monessa suvussa on useita rintasyöpään sairastuneita lähisukulaisia, tilanteen selittää rintasyövän yleisyys ja sattuma perinnöllisen alttiuden sijaan. Jos perinnöllistä alttiutta rintasyövälle ei ole, rintasyövän riskiä voi vähentää säännöllisellä kuntoliikunnalla ja usealla täysaikaisella raskaudella. Rintasyövän oireena on suurimmalla osalla potilasta rinnassa tuntuva kivuton kyhmy. Iho tai nännin alue voi olla sisäänpäin vetäytynyt. Toisinaan nännin seudussa voi olla ihottuman kaltaista muutosta. Rintasyövän oireena voi olla myös kipu tai painon tunne rinnassa tai kyhmy kainalossa. Nännistä tuleva erite on harvoin rintasyövän oireena. Rintasyövän diagnostiikka perustuu rinnan muutoksen tunnusteluun, kuvantamistutkimuksiin sekä kuvantamisen yhteydessä otettavaan paksuneulanäytteeseen kasvaimesta. Rintojen peruskuvantamistutkimus on mammografia, jota voidaan tarvittaessa täydentää ultraäänitutkimuksella. Rintasyövän seulontaan tähtääviä mammografiaseulontoja tarjotaan 50–59-vuotiaille naisille 20–26 kuukauden välein. Rintasyöpäseulonnoilla voidaan estää noin 80 prosenttia rintasyövän ilmaantuvuudesta ja syöpään liittyvistä kuolemista. Rintasyöpä hoidetaan pääsääntöisesti leikkaamalla. Leikkaus voidaan tehdä rintaa säätävästi, jos se on mahdollista. Tarvittaessa rinnan poiston jälkeen voidaan tehdä rinnan korjausleikkaus. Liitännäishoitona rintasyövän leikkauksen lisäksi voidaan antaa solunsalpaajahoitoa, hormonaalista hoitoa tai leikkauksen jälkeistä sädehoitoa. Jos rintasyöpä ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä, sen ennuste on hyvä. Vaikka rintasyövässä voidaan tavata myöhäisiä syövän uusimisia, 5 vuoden kuluttua rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on elossa ja 10 vuoden kuluttua rintasyövän hoidosta noin 85 prosenttia potilaista on elossa.
26. lokakuuta 2024
Usein painon hallinnassa tai laihduttamisessa ei malteta riittävän hyvin pysähtyä niihin seikkoihin, jotka omalla kohdalla painoa nostavat tai laskevat. Hankaluutta lisää se, että painoon vaikuttavat tekijät vielä yleensä muuttuvat iän myötä. Laihduttaminen on todellakin taitolaji ja parhaisiin tuloksiin päästään perinpohjaisen itsetutkiskelun kautta! On hyvä tietää, että tutkimustenkaan mukaan laihduttaminen ei aina lihota. Pysyviä tuloksia saa parhaiten aikaan silloin, kun laihduttaa ajan kanssa mahdollisimman hitaasti. Laihtuminen vähitellen ikään kuin bonuksena järkevien omaan elämään sopivien muutosten myötä on varmasti myös miellyttävämpää kuin tiukkojen kuurien toteuttaminen. Suuri vaara lihomiselle jopa yli sen painon, mikä oli laihtumiseen ryhdyttäessä, on varsinkin silloin, kun laihdutetaan hyvin nopeasti vähäenergiaisilla ja yksipuolisilla ruokavalioilla, jolloin elimistön rakennusaineista saattaa tulla puutetta. Lihasmassan menetys on yksi nopean laihduttamisen ikävä haitta, samalla kehonkoostumus muuttuu epäedulliseen suuntaan. Esimerkiksi nykyisillä markkinoilla olevilla laihdutuslääkkeillä saavutetaan useimmiten nopeammin tuloksia kuin perinteisillä painoon vaikuttavilla keinoilla, mutta lopputulos kehonkoostumuksen ja ravitsemustilan suhteen mietityttää allekirjoittanutta. Olisikin ehdottoman tärkeää, että laihdutuslääkettä käyttävä saisi aina ravitsemusterapeutin ohjausta syömisongelmiensa kanssa.
Lisää viestejä
Share by: