Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet ja syyt 

On myös huomattu, että ärtyvän suolen oireyhtymässä suolistomikrobisto on kapeampi kuin normaalisti. Syytä tälle ei tiedetä, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi psyykkiset kuormitustekijät, kuten pitkittynyt stressi, kaventavat suolistomikrobistoa. 

Usein psyykkiset kuormitustekijät pahentavatkin oireita. Jo pelkästään kivun tai oireiden pelko saattaa aiheuttaa oireita tai niiden pahenemista. Tulevat ja menevät oireet saattavat aiheuttaa varautumista ja pelkoa siitä, että oireet pääsevät yllättämään väärässä tilanteessa. Jo tämä pelko voi ylläpitää hermoston valmiustilaa, jolloin oireita tulee entistä herkemmin. Monen oireet helpottavatkin psyykkisten kuormitustekijöiden vähentyessä ja moni voi olla täysin oireeton esimerkiksi lomallaan. 

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet voivatkin olla merkki siitä, että psykofyysisen hyvinvoinnin tasapaino horjuu esimerkiksi stressin, ahdistuksen, tunnollisuuden tai jatkuvan (yli-)suorittamisen takia, jolloin vireystila on jatkuvasti koholla. Hengitys pinnallistuu, lihasjännitys usein lisääntyy ja lantionpohjan lihakset jännittyvät. Ihminen saattaa huomaamattaan jännittää vatsaansa jatkuvasti tai vetää vatsaa jatkuvasti sisäänpäin. Näillä on vaikutusta myös suolen hyvinvointiin, sillä tasapainoinen hengitys sekä rennot vatsa- ja lantionpohjanlihakset sallivat myös suoliston liikkeen. Autonomisen hermoston tasapaino on yksi peruspilari suoliston hyvinvoinnille. 

Ärtyvän suolen oireyhtymän hoito 

Ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan yleisesti ruokavaliomuutoksilla ja itsehoitolääkevalmisteilla, kuten maitohappobakteeri- tai kuituvalmisteilla. Esimerkiksi psyllium-kuituvalmistetta voidaan käyttää sekä ripulin että ummetuksen hoidossa. Joskus vatsakipua voidaan pyrkiä helpottamaan masennuslääkkeillä. 

Ruokavaliossa huomioidaan hyvien kuitujen ja riittävän nesteen määrä. Oireita pahentavia ruoka-aineita vähennetään tai vältetään. Moni hyötyykin niin sanotusta FODMAP-mallisesta ruokavaliosta, jossa imeytymättömien hiilihydraattien määrää vähennetään. FODMAP-ruokavalio on nykyisin ensisijainen hoitomenetelmä ärtyvän suolen oireyhtymässä, sillä se on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi. Haasteena on kuitenkin ruokavalion liiallinen kaventuminen ja hyvien ravintoaineiden karsiutuminen, sillä FODMAP-ruokavaliossa vältettävät hiilihydraatit ovat usein sangen terveellisiä. FODMAP-ruokavalio saattaa myös entisestään kaventaa suolistomikrobien määrää. Ravitsemusterapeutti auttaa tarvittaessa ruokavalion, ruokarytmin ja ruoka-annosten koon suunnittelussa, jotta tärkeiden ravintoaineiden saanti saadaan varmistettua. On tärkeää huomioida, että FODMAP-ruokavalion ei ole määrä jäädä ikuiseksi. Ruokavaliomuutoksiin tulisikin suhtautua niin, että ruokavalion avulla rauhoitetaan pahin oirevaihe, jolloin saadaan parannettua ulosteen koostumusta. Tämän lisäksi on kuitenkin keskityttävä myös hermostoa rauhoittaviin ja jännittymistä vähentäviin hoitomuotoihin sekä stressinhallintaan. 

Psyykkisen kuormituksen ja stressin hallinta ovat oleellinen osa ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoa ja oireiden hallitsemista. Täydelliseen stressittömyyteen ei tarvitse pyrkiä. Tavoitteena on löytää jokaiselle ihmiselle yksilölliset keinot psyykkisen kuormituksen hallintaan. Tällaisia keinoja voivat olla elämäntapamuutokset sekä erilaiset hermostoa ja hengitystä rauhoittavat harjoitukset. Tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutti tai psykologi ohjaa sopivat harjoitukset. 

Liikunta hellii vatsan toimintaa, sillä liikkuminen helpottaa myös suolen liikettä, jolloin kaasun ja ulosteen kulku suolessa helpottuu. Liikkuminen on tärkeä osa myös mielen hyvinvointia. Liikkumalla stressin hallinta helpottuu. Esimerkiksi kävelylenkit omiin ajatuksiin tai vaikkapa äänikirjaan uppoutuen rentouttavat ja irrottavat arjen kuormituksesta. 

Myös hypnoosia, mindfulnessia ja mielikuvaharjoittelua on käytetty onnistuneesti ärtyvän suolen oireyhtymän hoitomuotona. Arviolta 40–70 % hyötyy myös lumehoidosta. Nämä korostavat mielen vaikutusta oireiden hallinnassa – suolistomme ja aivomme kommunikoivat jatkuvasti keskenään. 

Lantionpohjan lihaskireys ärtyvän suolen toimintahäiriössä 

Ärtyvän suolen oireyhtymä on yhteydessä lantionpohjan lihasten jännittyneisyyteen. Kun lantionpohjan lihakset ovat jatkuvasti jännittyneet, se vaikuttaa suoliston toimintaan ja suolen liikkeisiin. Lantionpohjan lihasten jännittyneisyys tarkoittaa lihasten yliaktiivisuutta, kireyttä ja kyvyttömyyttä rentoutua täysin edes levossa. 

Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleistä henkilöillä, joilla on lantionpohjan tai virtsarakon kipua. Ärtyvän suolen oireyhtymä on lisäksi yhteydessä selkäkipuun ja seksuaalitoiminnan vaikeuksiin, kuten yhdyntäkipuun. Monella lantionpohjan lihasten jännittyneisyydestä, toimintahäiriöistä ja esimerkiksi yhdyntäkivuista kärsivällä on myös ärtyvän suolen oireyhtymän oireita tai muita toiminnallisiksi luokiteltavia vatsaoireita. Oireet kulkevat usein käsi kädessä, sillä oireita provosoivat tekijät ovat usein samoja, kuten lantionpohjan krooninen jännitys, vatsan sisäänpäin vetäminen, psyykkinen kuormitus, kivun pelko ja stressi. 

Stressi, kiire tai esimerkiksi ahdistus vaikuttavat lantionpohjan lihasjännitykseen. Ihminen saattaa myös vetää vatsaa sisään jatkuvasti joko huomaamattaan tai tarkoituksellisesti. Tällä on suoraan vaikutus lantion ja vatsan alueen lihasten jännittymiseen, suolen liikkeiden vähenemiseen, hengityksen pinnallistumiseen ja myös yleiseen virittyneisyyteen. Hengitys ja lantionpohjan lihasten toiminta kulkevat jatkuvasti käsi kädessä – lantionpohjan lihasten toiminta ja hengitys kuvastavat laajasti koko kehon hyvinvointia. Erilaisilla hengitystavoilla voidaan joko kiihdyttää tai rauhoittaa autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa. 

Myös vatsakipu aiheuttaa usein lihasjännitystä vatsan ja lantionpohjan seudulla. Lantionpohjan ja vatsan seudun jännitys lisää myös kipua ja saattaa pahentaa suolisto-oireita, kun suoliston normaali liike muun muassa hengityksen mukana estyy. Oireiden pitkittyessä hermosto saattaa herkistyä kipuaistille, jolloin normaalikin suolen liike saatetaan tuntea kipuna tai uhkaavana. Tällöin ratkaisuna on hermoston toiminnan rauhoittaminen. 

Lantionpohjan fysioterapia voi auttaa ärtyvän suolen oireissa. IBS-oireet ovatkin hyvä syy hakeutua lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotolle. 

Lantionpohjan fysioterapia ärtyvän suolen oireyhtymän hoitona 

Lantionpohjan fysioterapian keinoin voidaan auttaa oireiden hallinnassa ja hoidossa. Tavoitteena on ylivirittyneen hermoston rauhoittaminen ja ulostemassan koostumuksen parantaminen. 

Ulostamisergonomia on yksi ensimmäisistä asioista, joihin puututaan varsinkin ummetukseen taipuvaisessa oiremuodossa. Niin sanotun kakkajakkaran käyttö on suositeltavaa. Pieni koroke jalkapohjien alla ulostaessa laskee lantionpohjaa alaspäin ja rentouttaa suolen mutkaa niin, että ulostemassa pääsee poistumaan helpommin rasittamatta lantionpohjaa. Tämä auttaa usein myös silloin, jos ulostamisen jälkeen jää tunne, että suoli ei tyhjene kunnolla. 

Ripuliin taipuvassa oirekuvassa keskitytään erityisesti lantionpohjan ja vatsanseinämän rentouttamiseen. Pidättely, vatsanväänteet/vatsakipu sekä ripulin ja kivun pelko aiheuttavat vatsan ja lantionpohjan lihasten jännitystä, ja lihasjännityksen on oletettu altistavan myös ripulille. 

Ilmavaivoihin voidaan puuttua hengitys- ja rentoutusharjoitusten avulla, liikeharjoitteilla sekä yleisesti liikkumista lisäämällä. On hyvä huomioida, että jatkuva liiallinen ilman muodostus on keskivartalon lihaksille kuormittavaa, mikä saattaa vaikeuttaa lihasten toimintaa. Joskus voi tuntua siltä, että ilmaa on vatsassa niin paljon, että se vaikeuttaa syvään hengittämistä. Tällaisessa tilanteessa on hyvä lisätä rauhallista liikkumista, kuten kävelyä metsässä ja rentouttavia venytyksiä normaaleihin päivittäisiin askareisiin, jotta kaasun kulku suolistossa nopeutuisi. 

Lantionpohjan fysioterapian perusperiaatteet ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa ovat muun muassa:

Psyykkisen kuormituksen hallinta: 

Omien ajatusmallien, kivun pelon ja psyykkisen kuormituksen tunnistaminen on usein lantionpohjan fysioterapiassa keskiössä. 

Psyykkisen kuormituksen hallinta voi pitää sisällään hermostoa rauhoittavia fysioterapeuttisia harjoituksia ja mielikuvaharjoittelua. Tavoitteena on stressin ja/tai ahdistuksen vähentäminen tai vatsakivun ja muiden oireiden pelon hallinta. 

Suoliston hoito: 

Liiallisen kaasun muodostumisen, ummetuksen tai ripulin hoito hengitys-, rauhoittumis- ja liikeharjoittein. 

Liikeharjoitukset: 

Rauhallinen aktiivisuus helpottaa sekä suoliston toimintaa että stressin hallintaa. Tällaista on esimerkiksi metsässä käveleminen. Myös rauhalliset venytykset rauhoittavat hermostoa ja oikeilla venytyksillä voidaan lisäksi helpottaa suolen toimintaa. 

Faskiakäsittely: 

Erityisesti vatsan alueella saattaa olla runsaastikin herkistyneitä kohtia ja alueita, jotka eivät liiku optimaalisesti vaikuttaen näin vatsan toimintaan, jännitykseen, kipuun ja suoliston toiminnan aistimiseen. 

Lantionpohjan harjoitukset ja hoito: 

Erityisesti lantionpohjan lihasjännityksen purkaminen ja lihasten jännittymisen tiedostaminen on oleellista lantionpohjan fysioterapiassa. Lantionpohjan rentoutusharjoituksilla rentoutetaan samalla hermostoa, kun palautetaan pallean ja lantionpohjan optimaalinen toiminta. Jo pelkillä lantionpohjan rentoutusharjoituksilla voidaan joskus helpottaa oireita jopa kokonaan, sillä kun lantionpohjan ja hengityksen yhteistoiminta palautuu, hyvin usein myös IBS-oireet helpottavat. 

Jos tarvitset apua vatsaoireisiisi, me Medisportissa autamme! Moniammatillinen työyhteisömme tarjoaa sinulle niin lääkärin, ravitsemusterapeutin, lantionpohjan fysioterapeutin kuin psykologinkin palvelut. Älä anna vatsaoireidesi hallita elämääsi – varaa aika ammattilaisillemme ja olet jo yhden askeleen lähempänä vatsasi tasapainoista hyvinvointia! 

Kirjoittaja: Fysioterapeutti & lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen