Blog Layout

Liikunta on ihmelääke

10. elokuuta 2023

Kiinnostuisitko lääkkeestä, joka muun muassa lisää elinvuosia, suojaa ja parantaa aivotoimintaa, suojaa ja vahvistaa luita, niveliä ja lihaksia, parantaa muistia ja mielialaa, ylläpitää tervettä aineenvaihduntaa, lievittää kipua, suojaa yli 30 krooniselta taudilta sekä parantaa unenlaatua eikä sen käytöstä seuraa vakavia haittavaikutuksia? Paljonko olisit valmis maksamaan tällaisesta ihmelääkkeestä? 

Liikuntaa voisi kuvailla ihmelääkkeeksi. Liikunnalla on valtava määrä terveyshyötyjä. Liikunta on keholle elintärkeä toiminto ja elämälle välttämätöntä. Liikunta soveltuu kaikenikäisille ja kaiken tasoisille liikkujille. Kukaan ei ole liian vanha tai liian huonokuntoinen liikkuakseen. Omatoimisesti annosteltuna se on täysin ilmaista. Liikunnan ihmelääkemäiset terveyshyödyt saadaan jo kohtuukäytöllä eli 10–30 minuutin päivittäisellä annoksella. Suhteellisesti suurimman hyödyn liikunnasta saavat kaikkein huonokuntoisimmat, joten koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Liikuntamuotoja on niin paljon, että jokaiselle on mahdollista löytää mieleinen. 


Liikunta parantaa aivotoimintaa 

Liikunta saa aikaan positiivisia muutoksia aivojen rakenteessa. Liikunta parantaa aivojen toimintaa, kuten kognitiivisia kykyjä ja muistia. Liikunta parantaa myös stressinsietokykyä. 

 

Liikunta kohottaa mielialaa sekä vähentää väsymystä ja uupumusta. Lisäksi sen on todettu vähentävän masennusta ja ahdistusta, ja liikunta onkin tärkeä osa masennuksen hoitoa. 

 

Liikunta hidastaa aivojen vanhentumista ja edistää sekä terveiden että muistisairaiden kognitiivisia toimintoja. Se vähentää Alzheimerin tautiin ja dementiaan liitoksissa olevia aivomuutoksia ja voi hidastaa taudin etenemistä. Liikunta myös pienentää riskiä sairastua dementiaan. Liikunnalla hoidetaan myös aivoverenkiertohäiriöitä. 

 

Liikunta on tärkeää myös lapsuudessa. Esimerkiksi lasten ADHD:n hoidossa liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia sekä lapsen kognitioon että käyttäytymiseen, kuten impulsiivisuuteen ja tarkkaamattomuuteen. 


Liikunta vähentää kipua 

Liikunta lisää endorfiinien tuotantoa, mikä lisää hyvänolon tunnetta ja vähentää kipukokemusta. Liikunta parantaa kivunsietokykyä nostamalla kipukynnystä ja vähentämällä kipuaistimuksia. Liikunta onkin tehokas lääke esimerkiksi kroonisen kivun hallinnassa. Liikunta helpottaa muun muassa kroonista alaselkäkipua ja fibromyalgiaa. 

 



Liikunta parantaa keuhkojen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa 

Liikunta parantaa keuhkojen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Liikunta pienentää riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Toisaalta liikunta pienentää myös riskiä kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verenkiertosairauteen henkilöillä, joilla on jo todettu sydän- ja verenkiertoperäisiä sairauksia. Liikunnalla hoidetaankin muun muassa sydämen vajaatoimintaa ja sepelvaltimotautia. Lisäksi liikunta pienentää riskiä korkeaan verenpaineeseen. 

 

Liikunnalla ylläpidetään myös keuhkojen terveyttä. Liikunta on oleellinen osa esimerkiksi keuhkoahtaumataudin hoitoa. Liikunta edistää myös astman hoitoa. 


Liikunta parantaa unenlaatua 

Liikunnalla on todettu olevan monia unenlaatua parantavia vaikutuksia. Liikunta muun muassa lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa ja lisää syvän unen määrää. Liikunta myös vähentää päivänaikaista uneliaisuutta unettomuudesta kärsivillä henkilöillä. 




Liikunta vähentää riskiä sairastua kroonisiin tauteihin 

Tutkimuksissa on todettu, että liikkumattomuus on merkittävä riskitekijä yli 30 kroonisen sairauden kehittymiselle, kuten 2-tyypin diabeteksen, Alzheimerin taudin, sepelvaltimotaudin ja syövän. Liikunnalla ennaltaehkäistään ja hoidetaan kroonisia tauteja. 

 

Liikunta vaikuttaa aineenvaihduntaan, kuten rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Se muun muassa parantaa veren glukoositasapainoa ja laskee korkeita LDL-kolesterolitasoja, joilla on vaikutusta muun muassa 2-tyypin diabeteksen ja sepelvaltimotaudin kehittymiselle. Liikunta vähentää myös kehon matala-asteista tulehdusta. 


Liikunta parantaa luiden, nivelten ja lihasten kuntoa 

Liikunta vahvistaa luita ja pitää nivelet terveinä. Liikunnan avulla luut ja nivelet säilyvät vahvoina. Liikunta myös suojelee luukadosta jo kärsiviä eli osteoporoosia sairastavia luunmurtumilta. Liikunta ennaltaehkäisee ja hoitaa nivelrikkoa ja sen tulisikin olla ensisijainen hoitomuoto nivelrikon hoidossa. 

 

Liikunnalla pidetään huolta lihasmassasta, sillä liikunta ylläpitää ja lisää lihasvoimaa. Liikunnalla myös hoidetaan muun muassa sarkopeniaa ja ikääntyneiden hauraus-raihnausoireyhtymää, joissa molemmissa lihasvoima on jo merkittävästi heikentynyt. 


Liikunta edistää lantionpohjan terveyttä 

Liikunta edistää lantionpohjan terveyttä, kuten virtsan pidätyskykyä ja seksuaalitoimintoja. Liikunta vahvistaa lantionpohjan lihaksia ja lisää alueen verenkiertoa, millä on myönteinen vaikutus muun muassa seksuaaliseen hyvinvointiin. Liikunta lisää seksuaalista halua, parantaa seksuaalitoimintaa ja vähentää muun muassa erektiohäiriöitä. 

 

Liikunta on oleellista myös vaihdevuosien aikana. Liikunta näyttää olevan yhteydessä vaihdevuosioireiden lievittymisen lisäksi parempaan virtsakontinenssiin sekä seksuaaliseen toimintaan ja haluun myös vaihdevuosien aikana. 


Liikunta helpottaa painonhallintaa 

Liikunta vähentää sisäelinrasvaa ja parantaa kehonkoostumusta muun muassa lisäten ja ylläpitäen lihasmassan määrää. Liikunta lisää myös kehon energiankulutusta, mikä helpottaa painonhallintaa. 

 

Liikunnan on huomattu muuttavan geenien toimintaa: esimerkiksi painon lisääntymisestä vastaavien geenien aktiivisuus laskee jopa puoleen säännöllisen liikunnan vaikutuksesta. 



Liikunta lisää elinvuosia ja auttaa säilyttämään toimintakyvyn ja itsenäisyyden 

Liikunta lisää elinvuosia. Sanotaan, että jokainen tunti liikuntaa lisää elinaikaa kolmella tunnilla. Ihan näin matemaattista elämä ei ole, mutta lukuisissa tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että liikunnallisesti aktiiviset elävät jopa vuosia pidempään kuin liikunnallisesti passiiviset. 

 

Liikunta parantaa elämänlaatua. Liikunnalla on merkittävä vaikutus erityisesti ikääntyneiden koettuun elämänlaatuun. Liikunta myös parantaa tasapainoa ja pienentää riskiä kaatumisille ja luunmurtumille. Se auttaa säilyttämään toimintakyvyn ja mahdollisuuden itsenäiseen elämään mahdollisimman pitkään. 



Liikunta soveltuu kaikille 

Liikunta soveltuu kaikenikäisille ja tehoaa myös ihmisillä, joiden toimintakyky on jo heikentynyt sekä monisairailla ja ympärivuorokautisessa hoidossa olevilla. Tärkeintä on, että liikkuminen on säännöllistä ja jatkuvaa. 

 

Vähäinenkin liikuntamäärä on aina parempi kuin täysi liikkumattomuus! Suurimmat hyödyt liikunnasta saavat henkilöt, jotka ovat liikkuneet aiemmin vähiten. 

 

Sinulla on vain yksi keho elämäsi aikana. Kohtele sitä sen mukaisesti. Välitä kehosi hyvinvoinnista, toiminnasta ja terveydestä. KOSKAAN ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa!  

 


Medisportin fysioterapeutit auttavat sinut liikunnallisen elämäntavan pariin yksin tai ryhmässä! Fysioterapeuteillemme voit varata yksittäisen vastaanottoajan tai hyödyntää fysioterapiavalmennuspakettejamme, joissa fysioterapeuttimme toimivat ammattitaitoisina ohjaajinasi turvalliseen ja tehokkaaseen liikunnan harjoittamiseen olit sitten vasta-alkaja tai liikuntakonkari. 

 

Olethan jo tietoinen Medisportin pienryhmätarjonnasta? Medisportissa on tarjolla myös erilaisia liikunnallisia pienryhmiä, joissa liikut pienryhmässä fysioterapeutin ohjauksessa. Tutustu pienryhmätarjontaamme tarkemmin täältä.

 

Kirjoittaja: 

Fysioterapeutti, lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen 


18. helmikuuta 2025
Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset
4. helmikuuta 2025
Tupakoinnin lopettamisen terveysedut
24. tammikuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: klo 8-14 ja 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: klo 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus avoinna: klo 8-12.30 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
20. tammikuuta 2025
Medisportin kevään 2025 pienryhmät: 1) Lempeä pilates - notkea ja kivuton selkä (10 kertaa) 299 € - Alkeistason pilates Ma 10.2.-14.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 2) Voimaa ja liikkuvuutta pilateksella (10 kertaa) 299 € - Jatkotason pilates Ke 12.2.-16.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 3) Rauhaa ja rakkautta - rentoutuskurssi lantionpohjalle (5 kertaa) 149 € Ti 11.2.-11.3.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 4) Rentoutuskurssi stressaantuneelle (5 kertaa) 149 € Ti 18.3.-15.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 9.3.2025 mennessä. Ohjaaja: lantionpohjan fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen 5) Mielen voimaa kaamokseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) Ti 23.1.-20.2.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 19.1.2025 mennessä. 6) Kevyempi mieli kevääseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) To 6.3.-3.4.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 23.2.2025 mennessä. Ohjaajat: Anna Elomaa Röntgenhoitaja, Pedagogi, Kriisityökokemusta neljä vuotta kunnallisesta kriisiryhmästä, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Suvi Pynttäri Teologi, pedagogi, Oivaltava® mindfulness ohjaaja, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Paikka: Medisportin Kaukajärven lääkärikeskuksen kuntosali (Keskisenkatu 5). Ilmoittautumiset kursseille etukäteen. Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä: medisport.fi/pienryhmat Käyhän tutustumassa ja ilmoittaudu pian omaan pienryhmääsi ja saat varmasti uutta intoa kevääseen! Lämpimästi tervetuloa!
14. joulukuuta 2024
Ajavaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee joulun ja uuden vuoden ajan 23.12.2024-6.1.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
29. marraskuuta 2024
Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskusta: Lielahti: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere Pirkkala: Suupantie 2. 33960 Pirkkala (2krs.) Ajanvaraus onnistuu: p. 010 54 35700 (ma-pe) Toimipisteissä asioinnin yhteydessä Olet erittäin lämpimästi tervetullut!
8. marraskuuta 2024
Tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on naisen ikä. Naisilla hedelmällisin ikä on 20–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa laskea naisella 30 ikävuoden jälkeen ja lasku muuttuu voimakkaaksi 35 vuoden iästä lähtien. Korkeampi ikä saa aikaan munasolujen laadun heikkenemisen, jolloin keskenmenot ja sikiön kromosomipoikkeavuudet yleistyvät. Korkeampi ikä altistaa myös perussairauksille, stressille ja ympäristötekijöille. Miehien ikääntymisessä hedelmällisyyden vaikutukset eivät ole yhtä voimakaita kuin naisilla. Miehen ikääntyessä siittiöiden tuotanto alkaa vähentymään. Hedelmällisyyteen siittiöiden tuotannon ja laadun heikkeneminen alkaa vaikuttamaan noin 35–40 vuoden iässä. Iän lisäksi monet elämäntapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen. Ylipaino ja tupakointi vaikuttavat hedelmällisyyttä alentavasti. Naisilla ylipainoon voi liittyä esimerkiksi ovulaatio-ongelmia ja keskenmenojen riskiä, miehillä siemennesteen laadun heikkenemistä. Tupakointi lyhentää hedelmällistä aikaa ja varhentaa naisilla vaihdevuosi-ikää keskimäärin kahdella vuodella. Miehillä tupakointi heikentää siemennesteen laatua. Toisaalta myös alipaino voi naisilla aiheuttaa kuukautishäiriöitä ja ovulaatio-ongelmia.
5. marraskuuta 2024
Aikaisempien vuosien blogeissa on käsitelty vulvodyniaa yleisellä tasolla sekä yleistynyttä vulvodyniaa. Nämä blogit löytyvät Medisportin sivuilta osoitteista: https://www.medisport.fi/vulvodyniaan-on-hoitovaihtoehtoja https://www.medisport.fi/vulvodynia
31. lokakuuta 2024
Rintasyövän sairastumisen syy on tuntematon. Rintasyövän riskitekijöinä ovat varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, ylipaino, ionisoiva säteily, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Myös pitkäaikaisen hormonikorvaushoidon on todettu olevan rintasyövän riskitekijä. Nuoruudessa annettu rintakehän sädehoito voi altistaa myöhemmin rintasyövän kehittymiselle. Noin 5–10 prosenttia rintasyövistä liittyy perinnölliseen alttiuteen rintasyövälle. Vaikka monessa suvussa on useita rintasyöpään sairastuneita lähisukulaisia, tilanteen selittää rintasyövän yleisyys ja sattuma perinnöllisen alttiuden sijaan. Jos perinnöllistä alttiutta rintasyövälle ei ole, rintasyövän riskiä voi vähentää säännöllisellä kuntoliikunnalla ja usealla täysaikaisella raskaudella. Rintasyövän oireena on suurimmalla osalla potilasta rinnassa tuntuva kivuton kyhmy. Iho tai nännin alue voi olla sisäänpäin vetäytynyt. Toisinaan nännin seudussa voi olla ihottuman kaltaista muutosta. Rintasyövän oireena voi olla myös kipu tai painon tunne rinnassa tai kyhmy kainalossa. Nännistä tuleva erite on harvoin rintasyövän oireena. Rintasyövän diagnostiikka perustuu rinnan muutoksen tunnusteluun, kuvantamistutkimuksiin sekä kuvantamisen yhteydessä otettavaan paksuneulanäytteeseen kasvaimesta. Rintojen peruskuvantamistutkimus on mammografia, jota voidaan tarvittaessa täydentää ultraäänitutkimuksella. Rintasyövän seulontaan tähtääviä mammografiaseulontoja tarjotaan 50–59-vuotiaille naisille 20–26 kuukauden välein. Rintasyöpäseulonnoilla voidaan estää noin 80 prosenttia rintasyövän ilmaantuvuudesta ja syöpään liittyvistä kuolemista. Rintasyöpä hoidetaan pääsääntöisesti leikkaamalla. Leikkaus voidaan tehdä rintaa säätävästi, jos se on mahdollista. Tarvittaessa rinnan poiston jälkeen voidaan tehdä rinnan korjausleikkaus. Liitännäishoitona rintasyövän leikkauksen lisäksi voidaan antaa solunsalpaajahoitoa, hormonaalista hoitoa tai leikkauksen jälkeistä sädehoitoa. Jos rintasyöpä ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä, sen ennuste on hyvä. Vaikka rintasyövässä voidaan tavata myöhäisiä syövän uusimisia, 5 vuoden kuluttua rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on elossa ja 10 vuoden kuluttua rintasyövän hoidosta noin 85 prosenttia potilaista on elossa.
26. lokakuuta 2024
Usein painon hallinnassa tai laihduttamisessa ei malteta riittävän hyvin pysähtyä niihin seikkoihin, jotka omalla kohdalla painoa nostavat tai laskevat. Hankaluutta lisää se, että painoon vaikuttavat tekijät vielä yleensä muuttuvat iän myötä. Laihduttaminen on todellakin taitolaji ja parhaisiin tuloksiin päästään perinpohjaisen itsetutkiskelun kautta! On hyvä tietää, että tutkimustenkaan mukaan laihduttaminen ei aina lihota. Pysyviä tuloksia saa parhaiten aikaan silloin, kun laihduttaa ajan kanssa mahdollisimman hitaasti. Laihtuminen vähitellen ikään kuin bonuksena järkevien omaan elämään sopivien muutosten myötä on varmasti myös miellyttävämpää kuin tiukkojen kuurien toteuttaminen. Suuri vaara lihomiselle jopa yli sen painon, mikä oli laihtumiseen ryhdyttäessä, on varsinkin silloin, kun laihdutetaan hyvin nopeasti vähäenergiaisilla ja yksipuolisilla ruokavalioilla, jolloin elimistön rakennusaineista saattaa tulla puutetta. Lihasmassan menetys on yksi nopean laihduttamisen ikävä haitta, samalla kehonkoostumus muuttuu epäedulliseen suuntaan. Esimerkiksi nykyisillä markkinoilla olevilla laihdutuslääkkeillä saavutetaan useimmiten nopeammin tuloksia kuin perinteisillä painoon vaikuttavilla keinoilla, mutta lopputulos kehonkoostumuksen ja ravitsemustilan suhteen mietityttää allekirjoittanutta. Olisikin ehdottoman tärkeää, että laihdutuslääkettä käyttävä saisi aina ravitsemusterapeutin ohjausta syömisongelmiensa kanssa.
Lisää viestejä
Share by: