Vaikka lihavuus on seurausta pitkäaikaisesta liiallisesta energiansaannista suhteessa energiankulutukseen, lihavuuteen vaikuttavat useat sekä yksilölliset että yhteiskunnalliset tekijät. Muun muassa työ- ja arkiliikunnan väheneminen, runsaasti energiaa sisältävien ruokien helppo saatavuus sekä suuret annos- ja pakkauskoot, altistavat lihomiselle. On arvioitu, että jopa puolet viimeisen 30–40 vuoden lihomisesta saattaa selittyä ruokaympäristön muuttumisella liialliseen energiansaantiin houkuttelevaksi.
Perimällä on vaikutusta ylipainoon. On tunnistettu geenialueita, jotka vaikuttavat ruokahalun säätelyn kautta ylipainon syntyyn. Vaikka perimä voi selittää osan (30–70 prosenttia) ihmisten välisistä painoeroista, lihavuudelle altistavat geenimuutokset ovat harvinaisia.
Ylipainon syntymiseen vaikuttaa sekä oma että perheessä koettu stressi. Lisäksi muun muassa yksinäisyydellä on todettu tilastollinen yhteys suurempaan painoindeksiin ja ylipainoon. Oma ja perheessä koettu masennus suurentavat ylipainon ja vyötärölihavuuden riskiä. Niukka ja heikentynyt unenlaatu altistaa lihomiselle.
Ruokavalion suurempi energiatiheys on yhteydessä painon liialliseen nousuun. Painonnousua nousua edistää runsas lihan, vähäkuituisten viljatuotteiden, makeisten ja sokeroitujen juomisen kulutus. Ruuan suuret tarjoilu- ja annoskoot saavat syömään enemmän. Makumieltymyksistä erityisesti voimakas mieltymys rasvaan on liitetty suurentuneeseen lihomisen riskiin. Syömiskäyttäytymisessä voi olla piirteitä, joissa ruuan koettu palkitsevuusarvo ja syömisen halu ovat voimakkaita. Tällaisia piirteitä ovat esimerkiksi hallitsematon syöminen, tunnesyöminen ja ahminta.
Vähäinen fyysinen aktiivisuus altistaa painon kertymiselle. Runsas istuminen ja paikallaanolo valveillaoloaikana altistaa lihavuudelle.
Terveyttä edistävä ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi ja sopivat annoskoot ovat painonhallinnassa keskeisiä asioita. Muun muassa runsaasti kuituja sisältävien ruokien (esim. täysjyväviljat), hedelmien ja pähkinöiden käyttäminen on ennustanut aikuisilla pienempää painonnousua.
Jotta painonhallinnan tulokset säilyvät, pitää elintapoja muuttaa pysyvästi. Perinteisten laihdutuskuurien ongelmana on ollut kuurin ajoitettu loppu. Kuurin loppumisen jälkeen on saatettu antaa lupa syödä uudelleen vapaammin, kun tavoitepaino on saavutettu. Toisaalta laihdutuskuurien ongelmana on nälkä-kylläisyysmekanismin säätelyjärjestelmä. Laihdutuskuureissa kylläisyyden säätelymekanismit sammuvat, mutta nälän säätelymekanismit saavat aikaan nälän tunteen jatkumisen, jolloin on syötävä enemmän. Lopulta laihdutuskuurin loppumisen jälkeen paino on palannut suuremmaksi kuin ennen laihduttamisen aloittamista. Toki kaikissa tutkimuksissa laihdustusjaksojen jälkeen paino ei ole noussut yli lähtöpainon, kyseessä oleva seikka - laihduttaminen lihottaa - ei siis aina pidä paikkansa.
Ruokarytmissä on tärkeää kiinnittää huomiota säännölliseen ruokarytmiin ja annoskokoihin. Pienemmät ruokailuastiat sekä annos- ja pakkauskoot pienentävät energiansaantia. Ns. lautasmallin mukaan lautaselle kannattaa ottaa puolet kasviksia tai salaattia, neljäsosa perunaa tai riisiä ja neljäsosa varsinaista ruokaa.
Terveyden kannalta paras liikuntamuoto on sellainen, joka on itselle mieluinen ja jota pystyy toteuttamaan säännöllisesti. Painonhallintaa edistää päivittäinen arkiaktiivisuus. Aktiivisuutta saa usein lisättyä pysyvästi elämäntapoihin arkiaktiivisuuden kautta – esimerkiksi portaita voi kiivetä hissin käyttämisen sijasta, työ- ja asiointimatkoja voi liikkua osittain kävellen tai pyörällä.
Ylipainon ja lihavuuden hoidossa unen merkitys on tärkeä. Jokaöinen riittävän pitkä ja hyvänlaatuinen uni edistää painonhallintaa. Samoin säännöllinen uni-valverytmi nukkumaanmenoaikojen ja heräämisaikojen osalta on tärkeää. Aikuisille suositellaan 7–9 tunnin yöunta.
Terveyttä edistävä ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi ja sopivat annoskoot ovat painonhallinnassa keskeisiä asioita. Unohtamatta mm. arkiliikuntaa ja riittävää jokaöistä unta.
Terveyttä edistävä ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi ja sopivat annoskoot ovat painonhallinnassa keskeisiä asioita. Unohtamatta mm. arkiliikuntaa ja riittävää jokaöistä unta.
Lihavuuden lääkehoidon tavoitteena on tukea elintapamuutosta. Lääkehoitoon pitää liittyä aina elintapahoito. Lääkehoito voidaan tarvittaessa aloittaa myös painonlaskun jälkeen tukemaan saavutetun painon pysyvyyttä.
Lihavuuden lääkehoidon mahdollisuuksia osana muuta hoitoa arvioidaan aina vastaanotolla. Koska lihavuus on pitkäaikaissairaus, pitää lääkehoidon olla riittävän pitkäaikaista.
Medisportissa on tarjolla moniammatillista tukea painonhallintaan. Haluatko keskustella painonhallinnasta tai siihen käytettävistä lääkkeistä? Varaa aika Medisportin asiantuntijoille! 010 54 35700
Kirjoittaja: Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila
ma-to 8-19
pe 8-16
Fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.
ma-ke 8-16
to-pe 8-14
Fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.