Blog Layout

Lantionpohjan fysioterapia

8. joulukuuta 2023

Lantionpohjan fysioterapiassa keskitytään erilaisiin lantionpohjan ja lantionpohjasta peräisin oleviin oireisiin, joita on melkoinen liuta nykyisen työelämän, yhteiskunnan ja muuttuneen vapaa-ajan aiheuttaman kuormituksen myötä. Vastaanotolle voi tulla kuka tahansa sukupuoleen ja ikään katsomatta. Lantionpohjan fysioterapia on kirjaimellisesti ja vertauskuvainnollisesti syvintä fysioterapiaa, mitä on. Siinä syvennytään koko kehon perusteisiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, mitä lantionpohja tarvitsee toimiakseen optimaalisesti. 


Lantionpohja 

Jotta voimme ymmärtää lantionpohjan fysioterapiaa ja sen tärkeyttä, täytyy tarkastella ensin, mitä lantionpohjalla tarkoitetaan. Lantion luut luovat lantiolle luisen kehyksen, johon lihakset, nivelsiteet ja sidekudosrakenteet kiinnittyvät. Lantion luihin kiinnittyy niin lantionpohjan kuin keskivartalon ja alaraajojen lihaksia. Täten lantio toimii ikään kuin koko kehon risteyksenä, joka siirtää voimia ala- ja ylävartalon välillä. Itse lantionpohja muodostuu luisen lantiokorin sisälle 14:stä kerroksittain olevasta lihaksesta ja vahvasta sidekudoksesta. Jokaisella lantionpohjan lihaksella on oma tärkeä tehtävänsä. Sidekudosrakenne toimii vahvana trampoliinina lantionpohjan lihasten ja sisäelimien tukena ja suojana.  


Lantionpohjan ensisijaiset tehtävät 

Lantionpohjan ensisijaisina tehtävinä ovat sisäelimien kannattelu ja tukeminen, virtsaamisen ja ulostamisen mahdollistaminen ja ajoittaminen sekä seksuaalitoimintojen ja synnytyksen mahdollistaminen. Sillä on myös merkittävä rooli lonkka- ja SI-nivelten tukemisessa sekä koko keskivartalon lihasten toiminnan rytmittämisessä. Lantionpohja osallistuu lisäksi hengitykseen ollen tärkeä vastapari pallealihakselle. Lantionpohjan toiminta, saatikka toimintahäiriöt, eivät rajoitukaan pelkästään lantion ja lantionpohjan alueelle, vaan ne voivat heijastella kehoon epämääräisin ja sangen moninaisin oirein. 

 

Lantionpohja on osa koko kehoa 

Lantionpohja on jatkuvasti vuorovaikutuksessa sisäelinten, autonomisen hermoston ja suoliston toimintaan. Lantionpohja on lisäksi jatkuvasti yhteydessä virtsaneritykseen, seksuaalitoimintoihin, alaraajojen verenkiertoon, lantion alueen hermotoimintaan sekä hengitykseen. 




Lantio ja lantionpohja ovat myös suorassa yhteydessä ylä-, keski- ja alavartaloon ja se toimii myös yhdistävänä linkkinä näiden välillä. Lantionpohja on jatkuvasti reaktiivinen muun kehon kanssa. Lantionpohjan terveys heijastuu tämän takia sekä ylöspäin erityisesti keskivartaloon ja jopa leukapieliin asti, mutta myös alaspäin kohti alaraajoja. Kyseessä on kuitenkin kaksisuuntainen tie, sillä myös alaraajojen, keski- ja ylävartalon toiminta ja asento vaikuttavat suoraan lantionpohjan toimintaan. Lantionpohjan fysioterapiassa tarkastellaankin koko kehoa, sillä esimerkiksi nilkan asento, ylävartalon ryhti tai hampaiden yöllinen tai päiväsaikainen narskuttelu vaikuttavat lantionpohjan toimintaan saattaen näin lisätä riskiä lantionpohjan toimintahäiriöille. 

 

Lantionpohja on vahva osa keskivartalon lihaksistoa ja kaikki lantionpohjan toiminta tapahtuu yhteistyössä muun keskivartalon lihaksiston kanssa. Vaikuttaakin siltä, että koko keskivartalo vaatii toimiakseen kaikkien alueen lihasten oikein ajoitettua yhteistyötä. Lantionpohja toimiikin keskivartalon lihaksille kapellimestarina, sillä ilman lantionpohjaa yhteys muun muassa syviin vatsalihaksiin on heikko, jopa olematon. Tämä konkretisoituu muun muassa tilanteessa, jossa vatsalihasten keskellä kulkeva valkoinen jännesauma venyy aiheuttaen vatsalihaserkaumaa. Ilman yhteyttä lantionpohjaan jännesaumaa on liki mahdotonta jäntevöittää. Myös alaselkäkipu on yhteydessä lantionpohjaan, sillä tutkimuksissa on todettu, että yli 90 %:lla alaselkäkivusta kärsivistä on lantionpohjan toimintahäiriö. 



Myös vatsalihakset vaikuttavat lantionpohjaan. Usein tiedostamaton, mutta jatkuva vatsalihasten jännittäminen tai vatsan sisäänpäin vetäminen heikentää lantionpohjan toimintaa. Lantionpohjan lihakset jännittyvät eivätkä pääse rentoutumaan, mikä lisää riskiä lantionpohjan toimintahäiriölle. 

 

Heikko tai liian jännittynyt lantionpohjan lihaksisto vaikuttaa puolestaan keskivartalon toimintaan, jolloin vartalon tuki vaikeutuu, mikä johtaa vartalon ja alaraajan lihasten muuttuneeseen toimintaan, kun keskivartalon tasapainoa joudutaan kompensoimaan. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi seistessä jatkuvasti jännittyneet pakarat, mikä johtaa pakaralihasten kuormittumiseen ja usein myös lantion vääristyneeseen asentoon seisoma-asennossa. 

 

Lantionpohja on yhteydessä palleaan, tärkeimpään hengityslihakseemme, sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti. Pallean ja lantionpohjan tulisi toimia jatkuvasti sulavassa yhteistyössä keskenään mahdollistaen näin optimaalisen hengityksen, keskivartalon paineen säätelyn sekä selkärangan tuen. Lantionpohjan toiminta on konkreettinen osa tasapainoista hengitystä. Pinnallinen hengitys lisää lantionpohjan liiallista jännittyneisyyttä, mutta toisaalta myös lantionpohjan jännittyneisyys lisää hengityksen pinnallisuutta. Hengitys puolestaan on yhteydessä autonomisen hermoston toimintaan ja muun muassa stressin säätelyyn. 

 


Käytätkö yökiskoja tai puretko hampaita yhteen keskittyessäsi? Hampaiden narskuttelu ja hampaiden yhteen pureminen aiheuttavat leuan alueen lihasten jännitystä. Leuka on sidekudoksen kautta yhteydessä sekä palleaan että lantionpohjaan. Lantionpohja, pallea ja leuka toimivat toistensa peileinä, joten kun leuan lihakset ovat jännittyneet, se johtaa automaattisesti pallean ja lantionpohjankin jännittymiseen. Testaa itse: pure hampaat yhteen voimakkaasti ja yritä hengittää syvään sisään ilman, että hellität leukalihasten jännitystä laisinkaan – vaikeaa, eikö? Näin hengittäminen muuttuu pinnalliseksi, sillä pallea ja lantionpohja eivät pääse työskentelemään täydellä laajuudellaan. 

 

Lantionpohjan fysioterapia

Asentotottumukset, fyysinen aktiivisuus ja yksilölliset toimintatavat vaikuttavat suoraan lantion alueen lihaksiin ja toimintaan, jolloin lantionpohjan ja lantion alueen toimintahäiriöt vaikuttavat myös muun kehon toimintaan. Lantionpohjan fysioterapiassa ei voidakaan jäädä tuijottamaan vain tätä yhtä, näennäisesti pientä aluetta vaan vastaanotolla huomioidaan koko keho, asentotottumukset sekä niin fyysiset kuin psyykkisetkin kuormitustekijät. 




Nykyelämän hektisyys irrottaa meidät kehostamme, kun syvin yhteys hengitykseen ja lantionpohjaan häiriintyy. Lantionpohjan fysioterapia onkin hyvin usein autonomisen hermoston fysioterapiaa, sillä autonominen hermosto ja lantionpohja ovat herkässä yhteydessä keskenään. Usein asiakkailla onkin lantionpohjan oireiden lisäksi stressioireita, kuten närästystä, ripulia/ummetusta, ilmavaivoja, ääreisverenkierron heikkoutta tai selkä- ja hartiakipua. Vastaanotolla painottuvat asiakkaan psyykkisen kuormittuneisuuden hallinta ja hermoston palautumiskyvyn maksimointi. 


Mitä lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotolla tapahtuu? 

Lantionpohjan fysioterapiassa haastattelu on erityisen tärkeä osa fysioterapiaa, sillä lantionpohjan oireisiin vaikuttavat yleensä hyvin monet ja vuosien saatossa kertyneet kuormitustekijät. Fysioterapeutin on tärkeää saada kattava yleiskuva oireiden kehittymisestä. Vastaanotolla ei tarvitse miettiä, puhuuko liian henkilökohtaisista aiheista, sillä usein lantionpohjan toimintahäiriöt linkittyvät kaikkein intiimeimpiin asioihin. Turvallinen ja luotettava vuorovaikutussuhde asiakkaan ja fysioterapeutin välillä on lantionpohjan fysioterapiassa avainasemassa. 

 

Lantionpohjan fysioterapeutti havainnoi asiakkaan perusryhdin ja -olemuksen sekä hengityksen. Jos oireet provosoituvat jossain tietyssä liikkeessä tai asennossa, tutkitaan kehon toimintaa tämän oireita provosoivan liikkeen aikana. Lisäksi tutkitaan lantionpohjan toiminta ja voima. 

 


Lantionpohjan fysioterapiassa ei huomioida kuitenkaan pelkästään lantionpohjan lihasten voimaa vaan myös niiden kyky rentoutua. Vastaanotolla tutkitaan, onko lantionpohjan lihasten lepoaktiviteetti riittävän alhaalla ja pystyykö asiakas supistamaan lantionpohjan lihaksia eriytyneesti. Samalla tutkitaan, toimiiko lihasten ns. reflektorinen toiminta eli osaavatko lantionpohjan lihakset jännittyä oikea-aikaisesti esimerkiksi yskäistessä. Lantionpohjan toimintaa tutkitaan myös yhteistyössä muun kehon kanssa, kuten miten yhteistyö toimii vatsalihasten kanssa tai hengittäessä. 

 

Lantionpohjan lihassupistuksen ja -rentoutumisen luotettavin tutkimistapa on sormella tunnustelemalla emättimen sisältä. Lantionpohjan supistuksen näkee myös silmämääräisesti peräaukon, välilihan sekä emättimen supistumisena tai peniksen tyven nousuna. Lantionpohjan sisätutkimus tehdään aina asiakkaan suostumuksella. 

 

Keskustelun ja tutkimisen lisäksi lantionpohjan fysioterapia pitää sisällään yksilöllisiä lantionpohjan ja muun kehon toimintaharjoitteita, kuten lihasten vahvistamista, venyttämistä ja rentouttamista. Medisportissa vastaanotolla käytetään lisäksi erilaisia manuaalisia käsittelytekniikoita, kuten hierontaa ja faskiamanipulaatiota. Mahdollisten arpien liikkuvuus tarkistetaan ja tarvittaessa niiden elastisuutta ja liikkuvuutta lisätään arpea käsittelemällä. 

 


Milloin vastaanotolle? 

Erilaiset lantionpohjan vaivat ja toimintahäiriöt ovat yleisiä. Lantionpohjan toimintahäiriö ei katso sukupuolta ja se voi koskettaa ketä tahansa myös iästä riippumatta. Lantionpohjan fysioterapiaan voi tulla gynekologin tai muun lääkärin suosituksesta. Ajan vastaanotolle voi varata myös suoraan ilman lääkärikäyntiä, jos epäilee itsellään lantionpohjan tai lantionpohjasta johtuvaa oiretta. Usein lantionpohjan vaivat korreloivat voimakkaasti keskenään ja harvoin lantionpohjan vaiva jää täysin irralliseksi, yksittäiseksi vaivakseen. Tyypillisiä lantionpohjan toimintahäiriöitä ja muita syitä hakeutua lantionpohjan fysioterapiaan on listattu alle.



Syitä hakeutua lantionpohjan fysioterapiaan: 

Lantionpohjan lihasten liiallinen jännittyneisyys eli hypertonia: Lantionpohjan hypertonia on yksi yleisimmistä syistä saapua lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotolle ja siksi se on erillisenä osanaan listan alussa. Lantionpohjan hypertonialla tarkoitetaan lantionpohjan lihasten viivästynyttä kykyä tai jopa kyvyttömyyttä rentoutua. Lantionpohjan hypertonia aiheuttaa monia lantionpohjan alueen ongelmia ja toimintahäiriöitä, kuten: 


  • Tihentynyt virtsaamistarve ja virtsaneritys, virtsaamisen aloittamisen vaikeus tai hitaus, virtsankarkailu ponnistaessa, yllättävä kiire virtsaamaan esimerkiksi kotiin saapuessa 
  • Jatkuvat virtsatietulehduksen oireet ilman virtsatieinfektiota 
  • Ulostamisen vaikeus tai kipu ulostaessa, ummetus ja/tai ripuli, ilmavaivat, peräpukamat 
  • Yhdyntäkipu tai kipu esim. tamponia asetettaessa, erektiohäiriöt, kipu yhdynnän/seksin/orgasmin jälkeen, orgasmittomuus tai heikko orgasmi 
  • Häntäluun kipu 
  • Pinnallinen hengitys ja ahdistuneisuus 
  • Purentalihasten jatkuva jännittäminen ja hampaiden narskuttelu yöllä/päivällä 


Virtsaamiseen liittyvät ongelmat: Inkontinenssi eli virtsankarkailu on yksi virtsaamiseen liittyvistä vaivoista. Virtsankarkailua ovat ponnistusinkontinenssi, pakkoinkontinenssi ja sekamuotoinen inkontinenssi. Niiden fysioterapia eroaa jonkin verran toisistaan. Tärkeintä on löytää inkontinenssin syy, joka esimerkiksi ponnistusinkontinenssissa voi usein olla lantionpohjan hypertonia eikä niinkään lihasheikkous. Muita virtsaamiseen liittyviä vaivoja ovat tihentynyt virtsaamistarve (tarve käydä wc:ssä useammin kuin kerran kahden tunnin aikana), virtsaamisen aloittamisen vaikeus ja/tai hitaus, virtsarakon tyhjentämisen vaikeus, kipu virtsatessa tai sen jälkeen kuitenkin ilman infektiota. 

 

Peräaukon ja ulostamisen ongelmat: Ulosteinkontinenssi tarkoittaa ilman- ja/tai ulosteenpidätyskyvyn vaikeutta. Muita ulostamisen ongelmia ovat ulostamisen vaikeus (ponnistelun tarve ulostaessa) tai kipu ulostaessa ja ummetus ja/tai ripuli. Peräpukamat, peräaukon haavat ovat peräaukon ongelmia. Peräsuolen tai peräaukon kipu voi tuntua voimakkaana vihlaisuna, joka saattaa provosoitua esimerkiksi istumisen, kuukautisten tai stressin aikana. 

 

Seksuaalitoiminnan ongelmat: erektiohäiriöt, yhdyntäkipu ja vaginismus, kiihottumisen ja kostumisen vaikeus, orgasmin vaikeudet, kipu seksin/yhdynnän/orgasmin jälkeen. Lantionpohjan lihaksiston hyvinvointi on tärkeää seksuaalitoimintojen mielekkäälle sujumiselle. Erityisesti lantionpohjan hypertonia vaikeuttaa seksuaalitoimintoja. 

 

Lantion ja lantionpohjan kipu: Kipu voi olla hyvin tarkkaa rajoittuen esimerkiksi peräaukon/-suolen tai esimerkiksi välilihan kipuun tai se voi olla suurpiirteistä koko lantion alueella tai pakaroiden, etu- tai sisäreisien alueen särkyä. Lantionpohjan lihasten liiallinen jännittyneisyys on yleinen kipua aiheuttava tekijä. 

 

Emättimen laskeumat: Emättimen seinämän pullistuma kohdun, virtsarakon tai suolen painaessa emättimen seinämää vasten. Fysioterapiassa keskiössä ovat lantionpohjan jäntevyyden palauttaminen sekä mahdollisen vatsaontelon painetta lisäävän tekijän poistaminen, kuten rintakehän asennon optimoiminen. 

 

Hengitysvaikeudet: Erityisesti lantionpohjan lihasten liiallinen jännittyneisyys vaikeuttaa hengittämistä. Stressaava elämäntilanne, kiire, huolet tai ahdistus vaikuttavat suoraan hengitykseen. Lantionpohja jännittyy ikään kuin suojellakseen kehoa ja hengitys pinnallistuu. Syvä rauhallinen hengitys ei silloin onnistu ilman, että lantionpohjaa pystyy rentouttamaan. 

 

Endometrioosi & vulvodynia: Lantionpohjan fysioterapia on yksi tärkeä osa endometrioosin ja vulvodynian oireiden hallintaa. Lantionpohjan fysioterapiassa opetellaan mm. erilaisia kivunhoitomenetelmiä ja opetellaan lantionpohjan lihasten rentouden löytämistä. Lantionpohjan fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halmisen ja gynekologimme Sami Onoilan yhteistyössä kirjoittamat kattavat blogitekstit endometrioosin ja vulvodynian hoidosta löydät täältä.

 

Kuukautiskivut: Lantionpohjan fysioterapialla voidaan lievittää ja jopa poistaa kokonaan kuukautiskivut. 

 

Raskauden ja synnytyksen jälkeen: Raskauden aikana yhteys lantionpohjaan saattaa heikentyä. Raskauden aikaisilla lantionpohjan harjoituksilla estetään synnytyksen jälkeistä virtsankarkailua, lyhennetään synnytyksen avautumis- ja ponnistusvaiheiden pituutta sekä pienennetään operatiivisen synnytyksen ja vakavien väliliharepeämien riskiä. Synnytyksen jälkeen opetellaan uudestaan yhteys lantionpohjaan ja vatsalihaksiin sekä seurataan vatsalihaserkauman kuntoutumista. Myös arpien hoito on osa lantionpohjan fysioterapiaa. 

 

Ennen/jälkeen eturauhasleikkauksen: Lantionpohjan fysioterapiassa opetellaan lantionpohjan lihasten supistusta ja näin tehostetaan virtsanpidätyskykyä ja erektiota eturauhasleikkauksen jälkeen. Myös arven hoito on osa lantionpohjan fysioterapiaa. 

 

Oireet muualla kehossa: 

Alaselkäkipu: Jopa yli 90 %:lla alaselkäkivusta kärsivillä on lantionpohjan toimintahäiriö. Lantionpohjan toimintahäiriöitä epäilläänkin yhdeksi suurimmista alaselkäkipua aiheuttavaksi tekijäksi. Siksi lantionpohjan toiminta tulisi huomioida jokaisella, joka kamppailee pitkittyneen alaselkäkivun kanssa. 

Jatkuva vatsan sisäänpäin vetäminen: Jatkuva vatsan sisäänpäin vetäminen saattaa olla opittu tapa esimerkiksi ulkonäköpaineiden, ahdistuksen tai harrastuksen luonteen takia. Tämä lisää lantionpohjan jännittyneisyyttä ja vaikuttaa myös hengitykseen. 

Hampaiden narskuttelu ja leukalihasten jännittäminen: Leuka on yhteydessä lantionpohjaan. Joskus lantionpohjan jännitys raukeaa vasta, kun puututaan leukalihasten jännitykseen ja toisaalta leuan alueen jännityksen purkaminen vaatii usein huomion myös lantionpohjaan. 

Pakaroiden jatkuva jännittäminen seistessä: Pakaroiden jännittäminen on myös lantionpohjan jännittämistä, sillä pakaralihakset ovat yhteydessä lantionpohjaan. 

Alaraajojen jatkuva hapotus: Alaraajojen jatkuva hapotus ja jumissa oleminen voi olla lähtöisin myös lantionpohjan lihasten liiallisesta jännittymisestä. Erityisesti etu-, taka- ja sisäreisien toimintaan kannattaa kiinnittää huomiota. 

Lonkka- ja SI-nivelten kipu: Lantionpohjan tehtävänä on tukea lonkka- ja SI-niveliä. Jos tuki heikkenee, saattaa se provosoida kipua lonkka- ja SI-nivelissä. 

Vatsalihaserkauma: Vatsalihaserkaumaksi kutsutaan vatsalihasten keskellä kulkevan jännekalvon toimintahäiriötä ja venymistä, jolloin se ei pysty siirtämään jännitystä vatsalihasten toiselta puolelta toiselle. Vatsalihaserkauma on normaalia raskauden lopussa ja heti synnytyksen jälkeen. Vatsalihaserkauma voi kuitenkin joskus palautua heikosti synnytyksen jälkeen ja se voi kehittyä myös miehillä ja henkilöillä, jotka eivät ole olleet raskaana. Oireina voivat olla mm. lantion alueen kivut, selkäkivut, hengitysvaikeudet, inkontinenssi ja vatsan pömpötys. Lantionpohjan fysioterapia on ensisijainen hoitomuoto vatsalihaserkauman hoidossa. Lantionpohjan ja vatsalihasten oikeanlaisen ja oikea-aikaisen käytön oppiminen on tärkeää. 

 


Medisportissa lantionpohjan fysioterapiaa tarjoaa fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen. Vastaanotolle Kaukajärven toimipisteeseemme voit varata ajan jälleen heti vuoden 2024 alussa, siihen asti lantionpohjan fysioterapian vastaanotot etäyhteydellä. Lantionpohjan fysioterapia on erittäin tehokasta ja vaikuttavaa etäyhteyden välityksellä, sillä opit itse havainnoimaan lantionpohjasi toimintaa, rentoutumista ja jännittymistä – aivan niin kuin myös arjessa kuuluu tehdä. 



Lantionpohjan fysioterapiassa ollaan isojen, elämään merkittävästi vaikuttavien asioiden äärellä. Lantionpohjan fysioterapiassa ei keskitytä vain kävelylenkillä kipeytyvään polveen. Lantionpohjan fysioterapiassa ollaan usein niiden asioiden äärellä, jotka luovat luottamuksen ylipäätään astua ulos ja mennä kävelylenkille. Lantionpohjan fysioterapialla voi olla merkittävä vaikutus yksilön itsetuntoon ja itseluottamukseen, kokemukseen ja varmuuteen itsestään sekä elämänhallintaan, unenlaatuun, seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. 

 

Varaa rohkeasti oma aikasi! 


Kirjoittaja: Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen 

Ajanvaraus
27. maaliskuuta 2025
 Endometrioosin vaikutukset työssä jaksamiseen ja työkykyyn
21. helmikuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: klo 8-14 ja 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: klo 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus: tavoitat meidät parhaiten soittamalla ensin p. 010 54 35700 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
18. helmikuuta 2025
Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset
4. helmikuuta 2025
Tupakoinnin lopettamisen terveysedut
20. tammikuuta 2025
Medisportin kevään 2025 pienryhmät: 1) Lempeä pilates - notkea ja kivuton selkä (10 kertaa) 299 € - Alkeistason pilates Ma 10.2.-14.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 2) Voimaa ja liikkuvuutta pilateksella (10 kertaa) 299 € - Jatkotason pilates Ke 12.2.-16.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 3) Rauhaa ja rakkautta - rentoutuskurssi lantionpohjalle (5 kertaa) 149 € Ti 11.2.-11.3.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 4) Rentoutuskurssi stressaantuneelle (5 kertaa) 149 € Ti 18.3.-15.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 9.3.2025 mennessä. Ohjaaja: lantionpohjan fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen 5) Mielen voimaa kaamokseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) Ti 23.1.-20.2.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 19.1.2025 mennessä. 6) Kevyempi mieli kevääseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) To 6.3.-3.4.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 23.2.2025 mennessä. Ohjaajat: Anna Elomaa Röntgenhoitaja, Pedagogi, Kriisityökokemusta neljä vuotta kunnallisesta kriisiryhmästä, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Suvi Pynttäri Teologi, pedagogi, Oivaltava® mindfulness ohjaaja, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Paikka: Medisportin Kaukajärven lääkärikeskuksen kuntosali (Keskisenkatu 5). Ilmoittautumiset kursseille etukäteen. Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä: medisport.fi/pienryhmat Käyhän tutustumassa ja ilmoittaudu pian omaan pienryhmääsi ja saat varmasti uutta intoa kevääseen! Lämpimästi tervetuloa!
14. joulukuuta 2024
Ajavaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee joulun ja uuden vuoden ajan 23.12.2024-6.1.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
29. marraskuuta 2024
Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskusta: Lielahti: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere Pirkkala: Suupantie 2. 33960 Pirkkala (2krs.) Ajanvaraus onnistuu: p. 010 54 35700 (ma-pe) Toimipisteissä asioinnin yhteydessä Olet erittäin lämpimästi tervetullut!
8. marraskuuta 2024
Tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on naisen ikä. Naisilla hedelmällisin ikä on 20–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa laskea naisella 30 ikävuoden jälkeen ja lasku muuttuu voimakkaaksi 35 vuoden iästä lähtien. Korkeampi ikä saa aikaan munasolujen laadun heikkenemisen, jolloin keskenmenot ja sikiön kromosomipoikkeavuudet yleistyvät. Korkeampi ikä altistaa myös perussairauksille, stressille ja ympäristötekijöille. Miehien ikääntymisessä hedelmällisyyden vaikutukset eivät ole yhtä voimakaita kuin naisilla. Miehen ikääntyessä siittiöiden tuotanto alkaa vähentymään. Hedelmällisyyteen siittiöiden tuotannon ja laadun heikkeneminen alkaa vaikuttamaan noin 35–40 vuoden iässä. Iän lisäksi monet elämäntapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen. Ylipaino ja tupakointi vaikuttavat hedelmällisyyttä alentavasti. Naisilla ylipainoon voi liittyä esimerkiksi ovulaatio-ongelmia ja keskenmenojen riskiä, miehillä siemennesteen laadun heikkenemistä. Tupakointi lyhentää hedelmällistä aikaa ja varhentaa naisilla vaihdevuosi-ikää keskimäärin kahdella vuodella. Miehillä tupakointi heikentää siemennesteen laatua. Toisaalta myös alipaino voi naisilla aiheuttaa kuukautishäiriöitä ja ovulaatio-ongelmia.
5. marraskuuta 2024
Aikaisempien vuosien blogeissa on käsitelty vulvodyniaa yleisellä tasolla sekä yleistynyttä vulvodyniaa. Nämä blogit löytyvät Medisportin sivuilta osoitteista: https://www.medisport.fi/vulvodyniaan-on-hoitovaihtoehtoja https://www.medisport.fi/vulvodynia
31. lokakuuta 2024
Rintasyövän sairastumisen syy on tuntematon. Rintasyövän riskitekijöinä ovat varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, ylipaino, ionisoiva säteily, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Myös pitkäaikaisen hormonikorvaushoidon on todettu olevan rintasyövän riskitekijä. Nuoruudessa annettu rintakehän sädehoito voi altistaa myöhemmin rintasyövän kehittymiselle. Noin 5–10 prosenttia rintasyövistä liittyy perinnölliseen alttiuteen rintasyövälle. Vaikka monessa suvussa on useita rintasyöpään sairastuneita lähisukulaisia, tilanteen selittää rintasyövän yleisyys ja sattuma perinnöllisen alttiuden sijaan. Jos perinnöllistä alttiutta rintasyövälle ei ole, rintasyövän riskiä voi vähentää säännöllisellä kuntoliikunnalla ja usealla täysaikaisella raskaudella. Rintasyövän oireena on suurimmalla osalla potilasta rinnassa tuntuva kivuton kyhmy. Iho tai nännin alue voi olla sisäänpäin vetäytynyt. Toisinaan nännin seudussa voi olla ihottuman kaltaista muutosta. Rintasyövän oireena voi olla myös kipu tai painon tunne rinnassa tai kyhmy kainalossa. Nännistä tuleva erite on harvoin rintasyövän oireena. Rintasyövän diagnostiikka perustuu rinnan muutoksen tunnusteluun, kuvantamistutkimuksiin sekä kuvantamisen yhteydessä otettavaan paksuneulanäytteeseen kasvaimesta. Rintojen peruskuvantamistutkimus on mammografia, jota voidaan tarvittaessa täydentää ultraäänitutkimuksella. Rintasyövän seulontaan tähtääviä mammografiaseulontoja tarjotaan 50–59-vuotiaille naisille 20–26 kuukauden välein. Rintasyöpäseulonnoilla voidaan estää noin 80 prosenttia rintasyövän ilmaantuvuudesta ja syöpään liittyvistä kuolemista. Rintasyöpä hoidetaan pääsääntöisesti leikkaamalla. Leikkaus voidaan tehdä rintaa säätävästi, jos se on mahdollista. Tarvittaessa rinnan poiston jälkeen voidaan tehdä rinnan korjausleikkaus. Liitännäishoitona rintasyövän leikkauksen lisäksi voidaan antaa solunsalpaajahoitoa, hormonaalista hoitoa tai leikkauksen jälkeistä sädehoitoa. Jos rintasyöpä ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä, sen ennuste on hyvä. Vaikka rintasyövässä voidaan tavata myöhäisiä syövän uusimisia, 5 vuoden kuluttua rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on elossa ja 10 vuoden kuluttua rintasyövän hoidosta noin 85 prosenttia potilaista on elossa.
Lisää viestejä
Share by: