Influenssa
Influenssa on äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus, joka on influenssavirusten aiheuttama. Joka talvi esiintyy influenssa epidemioita, mutta sairastuneiden ja tartunnan saaneiden määrät vaihtelevat paljon kausittain. Myös influenssakauden alkaminen ja kesto vaihtelevat joka vuosi. Etenkin tänä vuonna koronarajoitusten jälkeen on vaikea arvioida mihin ajanjaksoon influenssakausi sijoittuu.
Influenssaviruksia on olemassa neljä eri päätyyppiä, A, B, C ja D. Näistä A- ja B-tyypit aiheuttavat vuosittaisia epidemioita ihmisille.
Todennäköisyyteen sairastua ja sairauden vakavuuteen vaikututtavat useat eri tekijät, kuten tartunnan saaneen ihmisen terveydentila, influenssan virustyyppi sekä henkilön kyky muodostaa suojaa pohjautuen aiempiin viruskohtaamisiin sekä rokotuksiin.
Influenssarokote
Medisportissa on käytössä influenssakauden 2021–2022 kansallisen rokotusohjelman mukainen influenssarokote VaxigripTetra.
Rokotteen antama suoja kestää noin vuoden verran. Viruskannat muuttuvat jatkuvasti, minkä vuoksi WHO:n on päivitettävä rokotteen koostumusta vuosittain.
Influenssarokotteen ottamisesta on hyötyä riskiryhmäläisille, mutta myös muille. Rokotteella suojaudut tehokkaimmin kausi-influenssaa vastaan ja suojaat myös lähipiiriäsi, sillä rokote ehkäisee influenssatartuntoja. Suurin osa influenssarokotteen ottajista välttää influenssan sairastamisen. Jos rokotettu kuitenkin saa influenssan, niin toipuminen on yleensä nopeampaa ja tauti on lievempi.
Suomessa 6kk-6v ikäisille lapsille, raskaana oleville ja yli 65-vuotiaille sekä tiettyihin riskiryhmiin kuuluville Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee maksutonta influenssarokotusta. Jos on oikeutettu maksuttomaan influenssarokotukseen, rokotuksen voi hakea omalta terveysasemalta. Lisätiedot Kenelle ilmainen influenssarokote täältä.
Erityisesti koronaepidemian aikana on suositeltavaa ottaa influenssarokote. Koronavirusinfektioon ja influenssaan on mahdollista sairastua myös yhtä aikaa, mikä moninkertaistaa vakavan taudin riskin.
Rokotus on hyvä ottaa noin loka-marraskuussa
Suomessa kausi-influenssaepidemia on yleensä marraskuun ja huhtikuun välisenä ajankohtana. Epidemian huippu sijoittuu yleensä helmi-maaliskuulle. Rokotus on hyvä ottaa ennen epidemian alkua, mielellään noin loka-marraskuussa. Huomioitavaa on, että suojan syntymiseen menee noin 2 viikkoa.
Jos influenssatartunnan saa ennen kuin rokotteen suoja on syntynyt, on mahdollista sairastua influenssaan. Rokotus on kuitenkin hyvä ottaa, sillä haittaa siitä ei ole, eikä ole odotettavissa tavallista vaikeampaa tautia. Rokotus on mahdollista ottaa myös epidemian aikana, koska epidemian eteneminen on vaiheittaista alueellisesti. Eri influenssavirukset voivat olla myös eri aikoihin liikkeellä. Jos epidemia ei ole alkanut, rokotuksen voi ottaa vuodenvaihteen jälkeenkin.
Miten influenssa tarttuu?
- Pisaratartuntana aivastaessa sekä yskiessä
- Kosketuksen kautta, käsien välityksellä tai niistäessä.
Tauti leviää nopeasti arjen eri toimintaympäristöissä, kuten työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa ja julkisissa liikennevälineissä.
Jo ennen oireita voi tartunnan saanut levittää tautia eteenpäin. Tartuttavuus suurinta 1-4 ensimmäisen sairauspäivän ajan ja kestää viikon verran, mutta lapsilla tarttuvuus voi jatkua kaksikin viikkoa. Tartunnasta oireiden alkuun itämisaika on noin 1-4 päivää. Käsienpesulla ja oikealla yskintätekniikalla on tärkeä rooli paitsi koronainfektion myös influenssan torjunnassa.
Oireet
Influenssan oireet ovat samankaltaiset kuin tavallisessa nuhakuumeessa, mutta rajummat ja tauti alkaa yleensä nopeasti nousevalla korkealla kuumeella. Terveet aikuiset toipuvat taudista useimmiten 1-2 viikon levon myötä.
Muita oireita:
• Lihaskipu
• Päänsärky
• Huonovointisuus
Lisäksi voi olla muita hengitystieoireita:
• Kurkkukipua
• Nuhaa
• Kuivaa yskää
• Nenän tukkoisuutta
Lapsilla voi esiintyä myös maha- ja suolisto-oireita.
Influenssalla on myös useita ikäviä jälkitauteja, kuten keuhkokuume tai keuhkoputkentulehdus. Yleisimmin jälkitauteihin sairastuvat vanhukset, pienet lapset, raskaana olevat sekä sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat. Jälkitauteja ovat lapsilla korvatulehdus ja keuhkoputkentulehdus sekä kaikissa ikäryhmissä keuhkokuume. Riskiryhmään kuuluvilla influenssa ja jälkitaudit voivat olla merkittävä riski.
Suurin vaara sairastua vaikeaan influenssaan on niillä, joilla on jokin perussairaus, kuten krooninen sydän- tai keuhkosairaus, diabetes tai munuaisen vajaatoiminta. Myös henkilön perustauti voi pahentua ja toimintakyky huonontua taudin myötä.