Blog Layout

Ikääntyneiden liikunta, osa 3/4 LIIKKUVUUS

14. elokuuta 2022

Merkittävä osa ikääntyneiden toimintakyvyn ongelmista liittyy tavalla tai toisella fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyyteen. Omalla toiminnalla ja aktiivisuudella ikääntynyt henkilö pystyy vaikuttamaan oleellisesti omaan toimintakykyynsä ja arjessa jaksamiseensa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa! Tässä neliosaisessa blogisarjassa tarkastellaan ikääntymisen aiheuttamia haasteita fyysisen kunnon osatekijöihin eli voimaan, kestävyyskuntoon, liikkuvuuteen ja tasapainoon. Näiden osatekijöiden riittävä taso on perusedellytys sujuvalle liikkumiselle.

LIIKKUVUUS

Iän mukanaan tuomat muutokset sidekudoksessa aiheuttavat jäykkyyttä ja kankeutta. Näitä muutoksia ovat muun muassa kollageenisäikeiden paksuuntuminen ja kiteytyminen, elastisten säikeiden kimmoisuuden väheneminen, kollageenin vesipitoisuuden laskeminen sekä kollageenimolekyylien sisäisten ja niiden välisten poikittaissiltojen lisääntyminen. Näiden lisäksi fragmentoituminen, rispaantuminen ja kalkkeutuminen lisääntyvät. Kyseiset muutokset aiheuttavat sen, että ikääntyneiden liikelaajuudet ovat pienempiä kuin nuorten.

 

Riittävä liikkuvuus nivelissä helpottaa yksinkertaisia arjen toimintoja, sillä pienikin liikerajoitus esimerkiksi nilkan nivelissä vaikeuttaa jo esimerkiksi kävelyä ja saattaa tehdä portaissa kulkemisesta hyvin vaikeaa. Rajoittunut lonkan liikkuvuus puolestaan luo omat haasteensa esimerkiksi tuolilta nousemiseen, koska toiminto edellyttää lonkan koukistukselta riittävää liikkuvuutta. Olkanivelen rajoittunut liikkuvuus hankaloittaa yläraajan nostoa ja saattaa kuormittaa samalla alaselän rakenteita, kun puuttuvaa liikkuvuutta joudutaan kompensoimaan sieltä, mistä sitä saadaan.


 

Pitkäkestoisia muutoksia kudoksessa saadaan venyttelemällä lämmintä kudosta pitkäkestoisesti alhaisella voimalla. Onkin arvioitu, että kertavenytyksen tulisi kestää ikääntyneellä henkilöllä pitempään kuin nuoremmalla ikääntymisen tuomien lihas- ja sidekudoksen muutosten takia. Tutkimusten mukaan liikkuvuuteen ja notkeuteen pystytään vaikuttamaan erilaisilla harjoitusmenetelmillä. Voimaharjoittelu ja venyttely ovat tutkimusten mukaan toimivia, samoin kuin esimerkiksi säännöllinen taiji-harjoittelu.

 

Oleellista on se, että venyttelyharjoitus on säännöllistä ja toistuvaa, sillä ikä ja inaktiivisuus vaikuttavat kollageenin rakenteeseen. Kollageeni uusiutuu jatkuvasti. Uusiutunut kollageeni on syntyessään lyhyttä. Kollageenin rakenne myös säilyy lyhyenä ilman säännöllistä liikkumista ja venyttelyä. Tässä saattaa olla yksi syy sille, miksi ikääntyessä keho pyrkii kumaraan asentoon. Useasti toistuva, jopa päivittäinen venyttely ja liike, jossa faskiarakenteille tulee luonnollista jännityksen vaihtelua, mahdollistaa kollageenin rakenteen muovautumisen normaaliksi, pitemmäksi, joustavaksi ja kestäväksi. Jos toistuva liike ja venyttely lopetetaan, kollageenirakenne alkaa palautua alkuperäiseen, lyhyeen mittaansa. 



Ikääntynyttä vastaan taistelee siis sekä inaktiivisuuden että ikääntymisen tuomat muutokset, jotka ovat osittain samoja. Iän tuomien muutosten takia onkin tärkeää, että ikääntynyt huolehtii säännöllisestä liikkuvuusharjoittelusta säilyttääkseen kehossaan riittävät liikelaajuudet. Venyttely on myös uusimpien tutkimusten mukaan tehokasta hoitoa verenpaineen laskemiseksi!



Medisportin osaavat fysioterapeutit auttavat tarvittaessa liikkuvuusharjoittelun suunnittelemisessa. Medisportilla on myös erityisesti ikääntyneiden tarpeisiin suunniteltu Voimaa arkeen -kuntosaliryhmä, jossa fysioterapeutti suunnittelee jokaiselle osallistujalle yksilöllisen harjoitusohjelman. Voimaa arkeen on 4-6 henkilön pienryhmä, jolloin harjoittelet ryhmässä, kuitenkin fysioterapeutin yksilöllisessä ohjauksessa. Myös Medisportin Kehonhuolto- ja PhysioPilates-pienryhmät tarjoavat hyvää liikkuvuusharjoittelua. Katso ajankohtainen tieto pienryhmistämme verkkosivuiltamme www.medisport.fi/liikuntaryhmat

 

Kirjoittaja: Fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

 



Lähteet

AHONEN, J. TULE-SAIRAUKSIEN SYVENTÄVÄT OPINNOT, SUMMER SEMESTER 2018.

 

SAKARI-RANTALA, R 2003. IÄKKÄIDEN IHMISTEN LIIKUNTA- JA KUNTOSALIHARJOITTELU. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN JULKAISUJA 142. LIKES. JYVÄSKYLÄ.

 

JONGBUM KODALTON DEPREZKEELY SHAWJANE ALCORNTHOMAS HADJISTAVROPOULOSCOREY TOMCZAKHEATHER FOULDSPHILIP D CHILIBECK 2021. STRETCHING IS SUPERIOR TO BRISK WALKING FOR REDUCING BLOOD PRESSURE IN PEOPLE WITH HIGH-NORMAL BLOOD PRESSURE OR STAGE I HYPERTENSION. JOURNAL OF PHYSICAL ACTIVITY AND HEALTH 2021 JAN 1;18(1):21-28.


27. maaliskuuta 2025
 Endometrioosin vaikutukset työssä jaksamiseen ja työkykyyn
21. helmikuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: klo 8-14 ja 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: klo 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus: tavoitat meidät parhaiten soittamalla ensin p. 010 54 35700 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
18. helmikuuta 2025
Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset
4. helmikuuta 2025
Tupakoinnin lopettamisen terveysedut
20. tammikuuta 2025
Medisportin kevään 2025 pienryhmät: 1) Lempeä pilates - notkea ja kivuton selkä (10 kertaa) 299 € - Alkeistason pilates Ma 10.2.-14.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 2) Voimaa ja liikkuvuutta pilateksella (10 kertaa) 299 € - Jatkotason pilates Ke 12.2.-16.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 3) Rauhaa ja rakkautta - rentoutuskurssi lantionpohjalle (5 kertaa) 149 € Ti 11.2.-11.3.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 4) Rentoutuskurssi stressaantuneelle (5 kertaa) 149 € Ti 18.3.-15.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 9.3.2025 mennessä. Ohjaaja: lantionpohjan fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen 5) Mielen voimaa kaamokseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) Ti 23.1.-20.2.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 19.1.2025 mennessä. 6) Kevyempi mieli kevääseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) To 6.3.-3.4.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 23.2.2025 mennessä. Ohjaajat: Anna Elomaa Röntgenhoitaja, Pedagogi, Kriisityökokemusta neljä vuotta kunnallisesta kriisiryhmästä, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Suvi Pynttäri Teologi, pedagogi, Oivaltava® mindfulness ohjaaja, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Paikka: Medisportin Kaukajärven lääkärikeskuksen kuntosali (Keskisenkatu 5). Ilmoittautumiset kursseille etukäteen. Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä: medisport.fi/pienryhmat Käyhän tutustumassa ja ilmoittaudu pian omaan pienryhmääsi ja saat varmasti uutta intoa kevääseen! Lämpimästi tervetuloa!
14. joulukuuta 2024
Ajavaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee joulun ja uuden vuoden ajan 23.12.2024-6.1.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
29. marraskuuta 2024
Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskusta: Lielahti: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere Pirkkala: Suupantie 2. 33960 Pirkkala (2krs.) Ajanvaraus onnistuu: p. 010 54 35700 (ma-pe) Toimipisteissä asioinnin yhteydessä Olet erittäin lämpimästi tervetullut!
8. marraskuuta 2024
Tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on naisen ikä. Naisilla hedelmällisin ikä on 20–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa laskea naisella 30 ikävuoden jälkeen ja lasku muuttuu voimakkaaksi 35 vuoden iästä lähtien. Korkeampi ikä saa aikaan munasolujen laadun heikkenemisen, jolloin keskenmenot ja sikiön kromosomipoikkeavuudet yleistyvät. Korkeampi ikä altistaa myös perussairauksille, stressille ja ympäristötekijöille. Miehien ikääntymisessä hedelmällisyyden vaikutukset eivät ole yhtä voimakaita kuin naisilla. Miehen ikääntyessä siittiöiden tuotanto alkaa vähentymään. Hedelmällisyyteen siittiöiden tuotannon ja laadun heikkeneminen alkaa vaikuttamaan noin 35–40 vuoden iässä. Iän lisäksi monet elämäntapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen. Ylipaino ja tupakointi vaikuttavat hedelmällisyyttä alentavasti. Naisilla ylipainoon voi liittyä esimerkiksi ovulaatio-ongelmia ja keskenmenojen riskiä, miehillä siemennesteen laadun heikkenemistä. Tupakointi lyhentää hedelmällistä aikaa ja varhentaa naisilla vaihdevuosi-ikää keskimäärin kahdella vuodella. Miehillä tupakointi heikentää siemennesteen laatua. Toisaalta myös alipaino voi naisilla aiheuttaa kuukautishäiriöitä ja ovulaatio-ongelmia.
5. marraskuuta 2024
Aikaisempien vuosien blogeissa on käsitelty vulvodyniaa yleisellä tasolla sekä yleistynyttä vulvodyniaa. Nämä blogit löytyvät Medisportin sivuilta osoitteista: https://www.medisport.fi/vulvodyniaan-on-hoitovaihtoehtoja https://www.medisport.fi/vulvodynia
31. lokakuuta 2024
Rintasyövän sairastumisen syy on tuntematon. Rintasyövän riskitekijöinä ovat varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, ylipaino, ionisoiva säteily, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Myös pitkäaikaisen hormonikorvaushoidon on todettu olevan rintasyövän riskitekijä. Nuoruudessa annettu rintakehän sädehoito voi altistaa myöhemmin rintasyövän kehittymiselle. Noin 5–10 prosenttia rintasyövistä liittyy perinnölliseen alttiuteen rintasyövälle. Vaikka monessa suvussa on useita rintasyöpään sairastuneita lähisukulaisia, tilanteen selittää rintasyövän yleisyys ja sattuma perinnöllisen alttiuden sijaan. Jos perinnöllistä alttiutta rintasyövälle ei ole, rintasyövän riskiä voi vähentää säännöllisellä kuntoliikunnalla ja usealla täysaikaisella raskaudella. Rintasyövän oireena on suurimmalla osalla potilasta rinnassa tuntuva kivuton kyhmy. Iho tai nännin alue voi olla sisäänpäin vetäytynyt. Toisinaan nännin seudussa voi olla ihottuman kaltaista muutosta. Rintasyövän oireena voi olla myös kipu tai painon tunne rinnassa tai kyhmy kainalossa. Nännistä tuleva erite on harvoin rintasyövän oireena. Rintasyövän diagnostiikka perustuu rinnan muutoksen tunnusteluun, kuvantamistutkimuksiin sekä kuvantamisen yhteydessä otettavaan paksuneulanäytteeseen kasvaimesta. Rintojen peruskuvantamistutkimus on mammografia, jota voidaan tarvittaessa täydentää ultraäänitutkimuksella. Rintasyövän seulontaan tähtääviä mammografiaseulontoja tarjotaan 50–59-vuotiaille naisille 20–26 kuukauden välein. Rintasyöpäseulonnoilla voidaan estää noin 80 prosenttia rintasyövän ilmaantuvuudesta ja syöpään liittyvistä kuolemista. Rintasyöpä hoidetaan pääsääntöisesti leikkaamalla. Leikkaus voidaan tehdä rintaa säätävästi, jos se on mahdollista. Tarvittaessa rinnan poiston jälkeen voidaan tehdä rinnan korjausleikkaus. Liitännäishoitona rintasyövän leikkauksen lisäksi voidaan antaa solunsalpaajahoitoa, hormonaalista hoitoa tai leikkauksen jälkeistä sädehoitoa. Jos rintasyöpä ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä, sen ennuste on hyvä. Vaikka rintasyövässä voidaan tavata myöhäisiä syövän uusimisia, 5 vuoden kuluttua rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on elossa ja 10 vuoden kuluttua rintasyövän hoidosta noin 85 prosenttia potilaista on elossa.
Lisää viestejä
Share by: