Tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on naisen ikä. Naisilla hedelmällisin ikä on 20–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa laskea naisella 30 ikävuoden jälkeen ja lasku muuttuu voimakkaaksi 35 vuoden iästä lähtien. Korkeampi ikä saa aikaan munasolujen laadun heikkenemisen, jolloin keskenmenot ja sikiön kromosomipoikkeavuudet yleistyvät. Korkeampi ikä altistaa myös perussairauksille, stressille ja ympäristötekijöille. Miehien ikääntymisessä hedelmällisyyden vaikutukset eivät ole yhtä voimakaita kuin naisilla. Miehen ikääntyessä siittiöiden tuotanto alkaa vähentymään. Hedelmällisyyteen siittiöiden tuotannon ja laadun heikkeneminen alkaa vaikuttamaan noin 35–40 vuoden iässä. Iän lisäksi monet elämäntapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen. Ylipaino ja tupakointi vaikuttavat hedelmällisyyttä alentavasti. Naisilla ylipainoon voi liittyä esimerkiksi ovulaatio-ongelmia ja keskenmenojen riskiä, miehillä siemennesteen laadun heikkenemistä. Tupakointi lyhentää hedelmällistä aikaa ja varhentaa naisilla vaihdevuosi-ikää keskimäärin kahdella vuodella. Miehillä tupakointi heikentää siemennesteen laatua. Toisaalta myös alipaino voi naisilla aiheuttaa kuukautishäiriöitä ja ovulaatio-ongelmia.

Aikaisempien vuosien blogeissa on käsitelty vulvodyniaa yleisellä tasolla sekä yleistynyttä vulvodyniaa. Nämä blogit löytyvät Medisportin sivuilta osoitteista: https://www.medisport.fi/vulvodyniaan-on-hoitovaihtoehtoja https://www.medisport.fi/vulvodynia

Rintasyövän sairastumisen syy on tuntematon. Rintasyövän riskitekijöinä ovat varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, ylipaino, ionisoiva säteily, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Myös pitkäaikaisen hormonikorvaushoidon on todettu olevan rintasyövän riskitekijä. Nuoruudessa annettu rintakehän sädehoito voi altistaa myöhemmin rintasyövän kehittymiselle. Noin 5–10 prosenttia rintasyövistä liittyy perinnölliseen alttiuteen rintasyövälle. Vaikka monessa suvussa on useita rintasyöpään sairastuneita lähisukulaisia, tilanteen selittää rintasyövän yleisyys ja sattuma perinnöllisen alttiuden sijaan. Jos perinnöllistä alttiutta rintasyövälle ei ole, rintasyövän riskiä voi vähentää säännöllisellä kuntoliikunnalla ja usealla täysaikaisella raskaudella. Rintasyövän oireena on suurimmalla osalla potilasta rinnassa tuntuva kivuton kyhmy. Iho tai nännin alue voi olla sisäänpäin vetäytynyt. Toisinaan nännin seudussa voi olla ihottuman kaltaista muutosta. Rintasyövän oireena voi olla myös kipu tai painon tunne rinnassa tai kyhmy kainalossa. Nännistä tuleva erite on harvoin rintasyövän oireena. Rintasyövän diagnostiikka perustuu rinnan muutoksen tunnusteluun, kuvantamistutkimuksiin sekä kuvantamisen yhteydessä otettavaan paksuneulanäytteeseen kasvaimesta. Rintojen peruskuvantamistutkimus on mammografia, jota voidaan tarvittaessa täydentää ultraäänitutkimuksella. Rintasyövän seulontaan tähtääviä mammografiaseulontoja tarjotaan 50–59-vuotiaille naisille 20–26 kuukauden välein. Rintasyöpäseulonnoilla voidaan estää noin 80 prosenttia rintasyövän ilmaantuvuudesta ja syöpään liittyvistä kuolemista. Rintasyöpä hoidetaan pääsääntöisesti leikkaamalla. Leikkaus voidaan tehdä rintaa säätävästi, jos se on mahdollista. Tarvittaessa rinnan poiston jälkeen voidaan tehdä rinnan korjausleikkaus. Liitännäishoitona rintasyövän leikkauksen lisäksi voidaan antaa solunsalpaajahoitoa, hormonaalista hoitoa tai leikkauksen jälkeistä sädehoitoa. Jos rintasyöpä ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä, sen ennuste on hyvä. Vaikka rintasyövässä voidaan tavata myöhäisiä syövän uusimisia, 5 vuoden kuluttua rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on elossa ja 10 vuoden kuluttua rintasyövän hoidosta noin 85 prosenttia potilaista on elossa.

Usein painon hallinnassa tai laihduttamisessa ei malteta riittävän hyvin pysähtyä niihin seikkoihin, jotka omalla kohdalla painoa nostavat tai laskevat. Hankaluutta lisää se, että painoon vaikuttavat tekijät vielä yleensä muuttuvat iän myötä. Laihduttaminen on todellakin taitolaji ja parhaisiin tuloksiin päästään perinpohjaisen itsetutkiskelun kautta! On hyvä tietää, että tutkimustenkaan mukaan laihduttaminen ei aina lihota. Pysyviä tuloksia saa parhaiten aikaan silloin, kun laihduttaa ajan kanssa mahdollisimman hitaasti. Laihtuminen vähitellen ikään kuin bonuksena järkevien omaan elämään sopivien muutosten myötä on varmasti myös miellyttävämpää kuin tiukkojen kuurien toteuttaminen. Suuri vaara lihomiselle jopa yli sen painon, mikä oli laihtumiseen ryhdyttäessä, on varsinkin silloin, kun laihdutetaan hyvin nopeasti vähäenergiaisilla ja yksipuolisilla ruokavalioilla, jolloin elimistön rakennusaineista saattaa tulla puutetta. Lihasmassan menetys on yksi nopean laihduttamisen ikävä haitta, samalla kehonkoostumus muuttuu epäedulliseen suuntaan. Esimerkiksi nykyisillä markkinoilla olevilla laihdutuslääkkeillä saavutetaan useimmiten nopeammin tuloksia kuin perinteisillä painoon vaikuttavilla keinoilla, mutta lopputulos kehonkoostumuksen ja ravitsemustilan suhteen mietityttää allekirjoittanutta. Olisikin ehdottoman tärkeää, että laihdutuslääkettä käyttävä saisi aina ravitsemusterapeutin ohjausta syömisongelmiensa kanssa.

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: klo 8-13 ja 16-19. (suljettu 13-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: klo 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus avoinna: klo 8-14 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme Kaukajärven ja Lielahden lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.

Aikuisten normaalina painoindeksinä (paino jaettuna pituuden neliöllä) pidetään 18.5–25. Jos painoindeksi on yli 30, puhutaan lihavuudesta. Ylipainossa painoindeksi on 25–30. Vyötärölihavuuden rajana pidetään miehillä arvoa 100 cm ja naisilla 90 cm. FinTerveys-tutkimuksessa arvioitiin, että Suomessa on vähintään 2.5 miljoonaa ylipainoista, joista noin miljoona on lihavia. Suomalaisista miehistä on ylipainosia vähintään 72 prosenttia ja lihavia 26 prosenttia. Naisista ylipainoisia on 63 prosenttia ja lihavia 28 prosenttia.

Vaikka keskenmenot aiheuttavat syyllisyyden tunnetta, on muistettava, että keskenmenot eivät ole itse aiheutettuja. Suurin osa alkuraskauden keskenmenoista johtuu kromosomien lukumäärän poikkeavaisuuksista. Jos huomioidaan alkuraskauden keskenmenojen lisäksi myös myöhäiset raskausviikon 13 jälkeen tapahtuvat keskenmenot, vähintään puolet keskenmenoista johtuu kromosomihäiriöistä. Kromosomien lukumäärän poikkeavaisuudet ovat sitä yleisempiä, mitä vanhempi nainen on. Tavallisimpia syitä keskenmenolle ovat kromosomipoikkeavuuden lisäksi ylipaino, tupakointi ja päihteiden käyttö. Lisäksi perussairauksien, kuten diabeteksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan tai keliakian huono hoitotasapaino voi aiheuttaa keskenmenon. Myös kohdun rakennepoikkeavaisuudet ja tulehdukset saattavat vaikuttaa keskenmenojen riskiin. Usein keskenmenon syy jää tutkimuksista huolimatta epäselväksi. Erittäin varhaisissa keskenmenoissa hedelmöittynyt munasolu on kiinnittynyt kohtuun ja muodostanut vähäisen määrän istukkasolukkoa. Tuulimunaraskaudessa kohdun sisälle on kehittynyt lapsivettä sisältävä raskausontelo, mutta sikiön kehitys on pysähtynyt jo raskauden varhaisessa vaiheessa. Keskeytyneessä keskenmenossa raskaus on alkanut normaalisti, mutta sikiö on menehtynyt kohdun sisälle. Keskenmeno voi olla aluksi oireeton. Tällöin keskenmenon voi todeta ultraäänen avulla. Vaikka keskenmeno on tapahtunut, voivat raskausoireet jatkua ja raskaushormonipitoisuus nousta. Usein keskenmenon oireena on aluksi vähäinen verenvuoto, joka muuttuu runsaammaksi. Vuodon mukana voi tulla hyytymiä. Kuukautiskipujen kaltaisia alavatsa- ja alaselkäkipuja voi esiintyä. Raskausviikon 12 jälkeen esiintyvä myöhäinen keskenmeno voi alkaa myös lapsivedenmenolla. Yksittäisen keskenmenon jälkeen seuraava raskaus yleensä sujuu ongelmitta. Toistuvista keskenmenoista puhutaan, jos naiselle on tullut peräkkäin kolme alkuraskauden keskenmenoa tai kaksi peräkkäistä keskenmenoa, joista toinen on tapahtunut toisella raskauskolmanneksella. Jos keskenmenoille löytyy selittävä tekijä, saatetaan keskenmenoa pystyä estämään esimerkiksi tukilääkkeillä. Vaikka toistuviin keskenmenoihin ei löytyisikään syytä, kolmen peräkkäisen keskenmenon jälkeen noin 60-70 prosenttia seuraavista raskauksista onnistuu. Medisportissa onnistuvat gynekologin vastaanotolla sekä keskenmenojen syiden selvittäminen että raskausajan ultraäänitutkimukset. 15.10.2024 vietetään Keskenmenon kokeneiden päivää , joka antaa äänen keskenmenon kokeneille. Päivän tarkoitus on antaa ääni keskenmenon kokeneille ja tila pysähtyä oman kokemuksen äärelle. Keskenmeno on elämän kokoinen menetys ja sitä on oikeus surra. USA:sta lähtöisin olevaa “Pregnancy and Infant Loss Remembrance Day” -muistopäivää on vietetty vuodesta 2002 alkaen. Lapsettomien yhdistys Simpukka toi päivän vieton Suomeen vuonna 2021. Päivään liittyy kello 19 järjestettävä kansainvälinen kynttilän sytyttämisen #WaveOfLight-kampanja. Kirjoittaja: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, työterveyslääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Seulonnassa löydetään varsinaisen kohdunkaulan syövän lisäksi esiasteita. Jos syövän esiasteita todetaan seulonnassa, nämä voidaan hoitaa parantavasti. On arvioitu, että vuosittain PAPA-seulonnan ansiosta vältetään yli 250 syöpäkuolemaa. Kohdunkaulan syövän seulonnassa on perinteisesti käytetty Papa-testiä, joka kertoo kohdunkaulan solumuutosten tilanteesta. Uudempana testinä kohdunkaulan syövän seulontaan on tullut HPV-testi, mikä arvioi, onko elimistössä kohdunkaulan syöpää tai sen esiasteita aiheuttavaa korkean riskin papilloomavirusta. Jos HPV-testi jää negatiiviseksi eli kohdunkaulan syöpää tai sen esiasteita aiheuttavaa virusta ei ole, perinteisen Papa-kokeen analysointi ei välttämätöntä, koska riski kohdunkaulan syövälle on erittäin vähäinen. Jos korkean riskin papilloomavirus löytyy elimistöstä, tämä ei automaattisesti tarkoita syöpää. On arvioitu, että viruksen tartunnasta aikaa kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden kehittymiseen kuluu kymmeniä vuosia. Suurin osa (noin 90 prosenttia) korkean riskin viruksista poistuu elimistöstä 1-2 vuoden sisällä tartunnan saamisesta. Kohdunkaulan syöpä kehittyy alle prosentille korkean riskin viruksen kantajista. Medisportissa sekä PAPA-koe että korkean riskin HPV-näyte on mahdollista ottaa gynekologin vastaanotolla. Näytteen ottaminen onnistuu normaalilla vastaanotolla. Käytössä on uudentyyppinen nestepapa-näyte, jossa kaikki PAPA- ja HPV-tutkimukseen kerättävät näytteet saadaan otettua samalla kertaa. Onko papakokeen ottaminen ja gynekologinen tutkiminen kivuliasta – tai kivun takia jopa mahdotonta? Lantionpohjan lihasten jännittyneisyys, vaginismus ja vulvodynia aiheuttavat usein kipua gynekologisen tutkimisen aikana. Kivun ei kuitenkaan tarvitse olla koko loppuelämää määrittävä tekijä! Lantionpohjan fysioterapialla hoidetaan muun muassa lantionpohjan jännittyneisyyttä, vaginismusta ja vulvodyniaa. Kivusta on mahdollista päästä eroon. Jos kipu vaikeuttaa gynekologisten tutkimuksien toteutumista, ota yhteyttä. Lantionpohjan fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen auttaa kipuoireissa jokaista asiakasta yksilöllisesti huomioiden ja fysioterapiamatkassa tukien. Syyskuu on gynekologisten syöpien tietoisuuskuukausi. Koko syyskuun kestävä tietoisuuskampanja huipentuu gynekologisen onkologian päivänä tänään (World GO Day) 20. syyskuuta. Kirjoittaja: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

On arvioitu, että PCOS-potilailla keskenmenon riski on 30-50 prosenttia, kun terveiden riski keskenmenolle on arvioitu 10-20 prosenttiin. Viime aikoina on julkaistu tutkimuksia PCOS vaikutuksesta toistuviin keskenmenoihin. Vaikka monirakkulaisten munasarjojen oireyhtymän ja toistuvien keskenmenojen välinen yhteys on todettu, monet keskenmenoihin vaikuttavat tekijät ja syyt ovat edelleen epäselviä. Mahdollisena syynä kasvaneeseen keskenmenoriskiin voivat olla insuliiniresistenssi, ylipaino ja erilaiset häiriöt hormonitoiminnassa. Lisäksi PCOS potilailla on epäilty olevan lisääntynyt riski erilaisiin veren hyytymistekijäsairauksiin, jotka myös ovat riskejä toistuville keskenmenoilla.