Yleistä endometrioosista



Oireet

Endometrioosin oireet vaihtelevat vähäoireisesta hyvinkin voimakkaisiin kipuihin yleisimmin lantion ja alavatsan alueella. Oireisiin vaikuttaa endometrioosipesäkkeiden sijainti. Endometrioosin keskeisin oire on kuukautiskipu, joka alkaa usein 1–2 päivää ennen kuukautisia ja on voimakkaimmillaan vuodon alussa. Lisäksi endometrioosi voi aiheuttaa pitkäaikaista kipua alavatsan, sukuelinten ja/tai lantion alueella, yhdyntäkipua, tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, suolen toiminnan häiriöitä, ulostamiskipua, verta ulosteen tai virtsan mukana, selkäkipua, pahoinvointia, toistuvaa vatsan turvotusta, hartiapistosta sekä pitkäaikaista väsymystä. Endometrioosi voi aiheuttaa myös alentunutta hedelmällisyyttä ja lapsettomuutta. 

Endometrioosin toteaminen

Endometrioosi todetaan oirekuvan perusteella. Toteamista helpottavat oirepäiväkirjat, joissa näkee oireiden vaihtelun kuukautiskierron mukaan. Gynekologisessa sisätutkimuksessa tyypillisiä löydöksiä ovat kipu ja arkuus endometrioosin tyyppipaikoissa. On muistettava, että lievässä endometrioosissa gynekologinen tutkimus voi myös olla normaali.

Endometrioosi voidaan todeta vastaanoton yhteydessä tehtävällä ultraäänitutkimuksella. Vaikka endometrioosin arviointi ultraäänellä on vielä melko tuntematonta, tämä on yleistymässä. Erityisesti syvää endometrioosia arvioitaessa myös lantion alueen magneettikuvaus (MRI) on usein tarpeellinen.

Varmuudella endometrioosia ja sen laajuutta voidaan arvioida vatsaontelon tähystyksessä tehtävässä leikkauksessa (laparoskopia). Nykyään laparoskopiaa ei kuitenkaan pitäisi käyttää diagnostisena tutkimuksena, vaan hoito aloitetaan jo oireiden perusteella. Vasta jos oireet eivät lääkkeillä rauhoitu, voidaan leikkausta harkita. Tarvittaessa virtsarakkoon tai peräsuoleen kasvavaa endometrioosia voidaan todeta virtsarakon tai suolen tähystyksessä.

Endometrioosin hoito

Endometrioosin hoito suunnitellaan oireiden mukaisesti. Lievässä oirekuvassa kipuoireita voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä.

Koska endometrioosi on riippuvainen munasarjojen naishormonin (estrogeeni) erityksestä, voidaan endometrioosikipua hoitaa yhdistelmäehkäisypillereillä, minipillereillä, hormonikierukalla ja keltarauhashormoneilla. Yhdistelmäehkäisypillerit vähentävät kipua, tasoittavat vuotoa ja usein estävät endometrioosin pahenemisen. Lisäksi hormonikierukka, minipillerit ja keltarauhashormonit ovat hyvä ja tehokas vaihtoehto endometrioosikivun hoitoon. On hyvä muistaa, että vaikka endometrioosin syntyä ei voi ehkäistä, sen kasvua ja oireita voi ehkäistä yhdistelmäehkäisypillereillä, minipillereillä, hormonikierukalla ja keltarauhashormoneilla.

Harvinaisena hoitomuotona voidaan joskus harkita ns. GnRH-analogeja. GnRH-analogit ovat lääkkeitä, joilla tilapäisesti lamataan aivolisäkkeen toimintaa. Tämän seurauksena munasarjojen toiminta hiljenee ja kehittyy vaihdevuosia vastaava naishormonin puutostila ohimenevästi. GnRH-analogien käyttö ei ole näihin liittyvän vaihdevuositilan ja osteoporoosiriskin vuoksi ensisijainen eikä pitkäaikainen hoitovaihtoehto endometrioosille.

Jos lääkehoito ei auta endometrioosioireisiin tai jos esiintyy vaikeita ulostamis- tai virtsaamisoireita tai munasarjasta on löytynyt endometrioosikysta, voidaan suunnitella endometrioosin leikkaushoitoa. On myös muistettava, että endometrioosi voi joskus rauhoittua itsestään pesäkkeiden arpeutumisen kautta. Vaihdevuosien jälkeen endometrioosi rauhoittuu lähes aina.

Myös lantionpohjan fysioterapiasta on hyötyä endometrioosin ja sen aiheuttamien kipuoireiden hoidossa.



Lantionpohjan fysioterapia osana endometrioosin hoitoa

Lantionpohjan fysioterapialla on merkittävä rooli endometrioosin kivun hoidossa ja asiakkaan elämänlaadun parantamisessa. Lantionpohjan fysioterapialla voidaan vaikuttaa kipuun, mutta myös kivun aiheuttamiin oheisoireisiin, kuten jännittyneisyyteen lantionpohjan lihaksistossa, pakaroissa, vatsan seudulla tai hartioissa. Fysioterapia voi sisältää erilaisia pehmytkudoskäsittelyitä, terapeuttista harjoittelua tai esimerkiksi sähköhoitoa eli TENS-laitteen käyttöä. Fysioterapeutti antaa myös ohjeita asiakkaan omahoitoon. Lantionpohjan fysioterapian tulisi olla muiden hoitomuotojen rinnalla luonteva osa endometrioosin hoitoa.

Endometrioosin aiheuttama kipu vaikuttaa kehoon kokonaisvaltaisesti. Kipu vaikuttaa muun muassa lihasjännityksen lisääntymiseen, hengityksen pinnallistumiseen ja ryhtiin. Endometrioosikivun takia esimerkiksi vatsan seutu on usein jännittynyt, mikä vaikuttaa lantionpohjan lihasten jännittymiseen, mutta toisaalta myös hengityksen pinnallistumiseen. Pinnallinen hengitys vaikuttaa myös selän ja niska-hartia-alueen kiristymiseen sekä kipukokemuksen voimistumiseen. Tästä syystä kivunhoito on keskiössä endometrioosia sairastavan asiakkaan fysioterapiassa.

Pehmytkudoskäsittelyillä, kuten hieronnalla, rentoutetaan kivun takia usein jännittyneitä kehon alueita. Erilaisilla faskiatekniikoilla saadaan tehokkaasti vapautettua niin sanottua faskiajähmeyttä, mitä esimerkiksi jännitys ja kipu voivat aiheuttaa, ja palautetaan näin lihasten normaalia toimintaa. Hieronnalla ja faskiakäsittelyillä voidaan helpottaa myös jonkin verran kuukautiskipua. Myös yhdyntäkivut voivat käsittelyiden myötä helpottaa, kun kudokset rentoutuvat.

Erilaisilla venyttely- ja voimaharjoitteilla rentoutetaan ja vahvistetaan muun muassa lantion alueen lihaksia. Lantionpohjan lihasten hallintaharjoitteilla asiakas oppii rentouttamaan lantionpohjan lihaksia esimerkiksi yhdynnän aikana ja toisaalta myös havaitsemaan niiden jännittymisen. Hengitysharjoituksilla luodaan yhteyttä lantionpohjaan ja opetellaan kivulle herkistyneen hermoston rauhoittamista.

Sähköhoitoa eli TENS-laitetta voidaan käyttää muun muassa lantion ja vatsan alueen kivunlievityksessä. Laitetta voidaan käyttää esimerkiksi kuukautiskipujen hallinnan apuna. Laitteen käyttö opetellaan vastaanotolla, jotta asiakas pystyy käyttämään laitetta itsenäisesti aina tarvittaessa. Nykyisin markkinoilla on hyvin helppokäyttöisiä, langattomia ja huomaamattomia kuukautiskivun hallintaan suunniteltuja TENS-laitteita. Myös lämpöhoitoa, kuten lämpötyynyjä voidaan hyödyntää lihasten rentouttamiseksi ja kivun lievittämiseksi.

Lantionpohjan fysioterapeutti ohjaa myös virtsaamisen ja suolen toiminnan häiriöissä, kuten ulostamiskivussa tai virtsaamisvaikeuksissa.

Endometrioosin leikkaushoidon jälkeen fysioterapia on oleellinen osa leikkausarpien hoitoa. On tärkeää, että arvista muodostuu joustavia ja vältetään niin sanottujen arpikiinnikkeiden muodostuminen. Vatsan alueen leikkaus saattaa myös vaikuttaa lantionpohjan ja koko vatsakapselin toimintaan, minkä takia lantionpohjan fysioterapiassa varmistetaan, että vatsakapselin toiminta palautuu leikkauksen jälkeen normaaliksi.

Endometrioosi ja seksuaalisuus

Endometrioosi vaikuttaa lähes aina seksuaalielämään. Esimerkiksi endometrioosihoidon lääkitykset ja hoitotoimenpiteet vaikuttavat seksuaalisuuteen. Lisäksi yhdynnästä voi aiheutua kipua, joka tuntuu joko yhdynnän aikana tai sen jälkeen. Jos yhdynnässä on ollut kipua aiemmin, voi se aiheuttaa seuraavalla kerralla kivun pelkoa. Tämä kivun pelko aiheuttaa lantionpohjan lihasten jännittymistä, emättimen aukon supistumista ja orgasmin saamisen vaikeutta. Lisäksi kivut voivat aiheuttaa haluttomuutta ja ristiriitoja parisuhteessa.

Yhdyntäkivut voivat vaihdella ulkosynnyttimien tasolta tuntuvista kivuista emättimen pohjassa tuntuviin kipuihin. Osalla kaikenlainen liike emättimessä aiheuttaa kipua. Kipua voi olla vaikea ennakoida etukäteen. Yhdyntäkipuun on mahdollista vaikuttaa erilaisia asentoja kokeilemalla, liukuvoiteiden käytöllä ja riittävällä esileikillä. Usein kipua voidaan vähentää kommunikoimalla yhdynnän aikana esimerkiksi nautintoa ja kipua tuottavista asioista.

Syvemmällä tuntuviin kipuihin voi olla mahdollista vaikuttaa endometrioosin hoidolla. Ulkosynnyttimien alueen kipua voidaan hoitaa erilaisilla paikallishoidoilla. Yhdyntäkipujen hoidossa fysioterapia on keskeisessä roolissa.

Endometrioosilla voi olla negatiivista vaikusta kehonkuvaan, mikä omalta osaltaan voi vaikuttaa haitallisesti seksuaalisuuteen. Esimerkiksi leikkausarvet ja lääkkeiden aiheuttama turvotus vaikuttavat kehonkuvaan. Yhdessä kivun kanssa kehonkuvan muutokset voivat aiheuttaa kokemuksen ”viallisuudesta”.

Koska endometrioosi vaikuttaa seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen, seksuaalineuvonnasta tai seksuaaliterapiasta on usein hyötyä. Seksuaalineuvontaa voidaan usein toteuttaa endometrioosin vastaanottokäyntien yhteydessä, kun taas seksuaaliterapia vaatii usein omat käynnit.

Endometrioosi ja hedelmällisyys

Vaikka endometrioosi alentaa hedelmällisyyttä ja endometrioosia sairastavilla esiintyy muita enemmän lapsettomuutta, ei endometrioosi automaattisesti tarkoita lapsettomuutta. Hedelmällisyyteen vaikuttaa muun muassa endometrioosipesäkkeiden sijainti ja määrä. Endometrioosin lääkehoito estää uusien endometrioosipesäkkeiden muodostumista, joka voi auttaa hedelmällisyyden säilyttämisessä. Endometrioosin kontrolleissa voidaan arvioida tilannetta myös hedelmällisyyden kannalta.

Jos endometrioosipotilaalla on lapsettomuusongelmaa, hoidoksi suositellaan usein koeputkihedelmöityshoitoa, mikäli kiputilanne ei ole erityisen hankala. Endometrioosin leikkaushoito saattaa parantaa raskauden mahdollisuutta. On myös muistettava, että endometrioosipotilas voi tulla raskaaksi myös ilman mitään hoitoja. Raskaus ja pitkä imetysaika usein rauhoittavat endometrioosin oireita.  

Epäiletkö itselläsi olevan endometrioosi tai kaipaatko apua endometrioosin hoidossa? Medisportissa pääset helposti gynekologin, seksuaaliterapeutin ja lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotoille.

Ota yhteyttä ja varaa aika gynekologille tai lantionpohjan fysioterapeutille soittamalla Kaukajärven toimipisteeseemme p. 03 314 38100 tai jätä viesti yhteydenottolomakkeellamme.

Endometrioosiviikkoa vietetään tällä viikolla 20.-26.3.2023.  Teemaviikon tavoitteena on kannustaa puhumaan avoimesti ja rohkeasti gynekologisesta sairaudesta ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa endometrioosi koskettaa. Endometrioosin kanssa eläviä on Suomessa jopa 200 000, mutta yleisyydestä huolimatta sairaus on monelle tuntematon ja diagnoosiviive on edelleen 6-9 vuotta. Vuoden 2023 teemana on hoitokokemus ja se näkyy myös teemaviikolla.

Kirjoittajat:

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen