Blog Layout

Työikäisen muisti - kuormitustekijöitä ja tukitoimia

24. syyskuuta 2021

Tällä viikolla 20.9.-26.9. vietämme valtakunnallista muistiviikkoa. Viikon teemana on "Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa." Muisti- ja aivoterveysasiat ovat meille kaikille tärkeitä ja vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme.

 
Työelämä on yhä useammin ja eri aloilla vaativaa, intensiivistä ja kiireistä. Samaan aikaan tulee hallita monia eri asioita, työskentely tapahtuu useammin esimerkiksi avokonttoreissa ja erilaiset viestit eri järjestelmistä kilahtelevat milloin puhelimeen, koneeseen tai muihin teknisiin välineisiin. Muisti, tarkkaavaisuus- ja keskittymishaasteet ovat työterveyshuollossakin yhä useammin näkyviä teemoja.  

Joka kolmannella työikäisellä on joskus jonkinlaisia vaikeuksia muistin ja keskittymisen kanssa. Pieni unohtelu on yleistä ja tavallista, mutta jos unohtelu alkaa vaikuttamaan esimerkiksi työssä pärjäämiseen tai siitä kokee selvää haittaa, kannattaa hakeutua työterveyshuoltoon. Muisti ja keskittymisvaikeuksien taustalla on usein ongelmia, jotka ovat hoidettavissa työterveyshuollossa, kuten uneen, stressiin, mielialaan, kuormittumiseen ja päihteisiin liittyvät asiat. Työterveyshuollossa tilannetta kartoitetaan kokonaisvaltaisesti, tarvittaessa eri asiantuntijoidenkin toimesta ja ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. 


Muistia tarvitaan joka ammatissa. Työmuisti on muistijärjestelmä, jossa ylläpidetään ja työstetään tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa. Työmuistia tarvitaan kun luetaan, lasketaan, tehdään päätöksiä, ajatellaan, ratkaistaan ongelmia ja opitaan uutta. Työmuistissa pystytään käsittelemään kerrallaan kuitenkin noin 3–4 tietoyksikköä ja, jos tietoa ei kerrata, niin tieto hälvenee työmuistista jo parissakymmenessä sekunnissa. Työmuisti kuormittuukin etenkin niissä tilanteissa, kun tehtävä on vaativa tai huomio herpaantuu suoritettavasta tehtävästä usein tai pitkäksi aikaa. Muistin kuormittuminen ilmenee esimerkiksi unohteluina, virheiden ja epätarkkuuksien lisääntymisenä, oppimisen vaikeuksina tai toiminnan hidastumisena. Lisäksi muistin kuormittuminen voi näyttäytyä niin, että olennaista tietoa hukkuu ja tietoon tai järjestelmään eksytään. 


Siksi onkin hyvä aika-ajoin pohtia, miten tapaa tehdä työtä tai työympäristöä voidaan muokata niin, että ne tukevat muistia ja vähentävät aivokuormaa. Työmuistin kuormittumista voidaan helpottaa kiinnittämällä huomiota kognitiiviseen ergonomiaan sekä vähentämällä työympäristön häiriötekijöitä, kuten työtehtävän keskeytyksiä ja tehtävään liittymättömiä tekijöitä: puhe, liike ja äänet. Kognitiivinen ergonomia tarkastelee ihmisen vuorovaikutusta toimintajärjestelmien kanssa tiedonkäsittelyn näkökulmasta ja sen tavoitteena on toiminnan tehokkuus, sujuvuus, turvallisuus sekä hyvinvointi työssä. Jos käyttöliittymät ja ympäristöt eivät kuormita ihmistä tarpeettomasti, työskentely on sujuvaa, innostavaa ja motivoivaa. Muita keinoja vähentää työmuistin kuormitusta on esimerkiksi järjestää työtehtäviä etenkin keskittymistä vaativissa tehtävissä niin, että asioita voidaan hoitaa enemmän omaan tahtiin, tehtävä kerrallaan, ilman ennakoimattomia keskeytyksiä. Sähköposteissa voi poistaa uuden viestin hälytyksen keskeyttämästä muita tehtäviä ja hoitaa viestit tiettynä ennalta päätettyinä ajankohtina. Työpaikalla kannattaa tuoda esiin työssä havaittuja häiriötekijöitä ja ehdottaa parannuksia. Työssä voidaan myös sopia mahdollisuuksien mukaan rauhoitetuista tunneista: työrauhaa ilman keskeytyksiä. On myös tärkeää huolehtia työn rajoista ja muistaa työn tauotus. Työpäiviin kannattaa sisällyttää esimerkiksi nopea taukojumppa, mikä parantaa tutkitusti keskittymiskykyä, tehostaa luovuutta ja ajattelua.



Joihinkin työtehtäviin sisältyy erityisiä altisteita, kuten liuottimia, jotka voivat vaikuttaa muistiin. Toistuva ja pitkäaikainen altistuminen liuottimille saattaa aiheuttaa pysyviä keskushermostomuutoksia, joita kutsutaan liuotinaivosairaudeksi (krooninen liuotinainemyrkytys). Liuotinaivosairauden tyypillisiä oireita ovat muistin, keskittymiskyvyn ja uuden oppimisen häiriöt. Lisäksi voi esiintyä väsymystä, ärtyneisyyttä, mielialahäiriöitä, päänsärkyä, unihäiriöitä ja alkoholin sietokyvyn heikkenemistä. Työssä pitää aina pyrkiä valitsemaan sellainen aine mahdollisuuksien mukaan, mikä ei sisällä ollenkaan tai vain vähän liuottimia. Käytössä on myös uudenlaisia tekniikoita, jotka vapauttavat vähemmän liuotinhuuruja ilmaan, kuten maalauksessa käytettävät robottiruiskut. Hyvästä ilmanvaihdosta ja tarvittaessa kohdepoistoista on huolehdittava. Oikeanlainen suojautuminen on ehdottoman tärkeää. Jos käytät työssäsi liuotinaineita, täytät terveystarkastuksen yhteydessä liuotinainekyselyn, joka kartoittaa myös mahdollisia muisti- ja keskittymisvaikeuksia.   


Terveellisillä elämäntavoilla huolehdit parhaiten muististasi. Muistisairauksilla on omat altistavat tekijänsä, joita ovat mm. korkea verenpaine, ylipaino, korkea kolesteroli, diabetes, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta. Näihin vaikuttamalla läpi elämän muistisairauksien ilmaantumista voidaan todennäköisesti ehkäistä. Kaikkiin edellä mainittuihin asioihin saat apua ja tukea meiltä työterveyshuollosta. 

   

Mukavaa viikonloppua! Pidetään huolta itsestämme ja siten myös muisti- ja aivoterveydestämme! 

Medisportin Pispalan toimipisteen työterveyshoitaja, 

Katja Palokangas



Lähteet ja lisätiedot:

Käypä hoito. 2017. Muisti pätkii – mistä kyse, mikä avuksi? https://www.kaypahoito.fi/khp00094

Työterveyslaitos. N.d. Kognitiivinen ergonomia. https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/aivojen-hyvinvointi/

Työterveyslaitos. 2018. Kun työikäisen muisti pätkii, ongelma on usein hoidettavissa. https://www.ttl.fi/tyopiste/kun-tyoikaisen-muisti-patkii-ongelma-on-usein-hoidettavissa/

Työterveyslaitos. N.d. Orgaaniset liuottimet. https://www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/orgaaniset-liuottimet/


18. helmikuuta 2025
Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset
4. helmikuuta 2025
Tupakoinnin lopettamisen terveysedut
24. tammikuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: klo 8-14 ja 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: klo 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus avoinna: klo 8-12.30 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
20. tammikuuta 2025
Medisportin kevään 2025 pienryhmät: 1) Lempeä pilates - notkea ja kivuton selkä (10 kertaa) 299 € - Alkeistason pilates Ma 10.2.-14.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 2) Voimaa ja liikkuvuutta pilateksella (10 kertaa) 299 € - Jatkotason pilates Ke 12.2.-16.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 3) Rauhaa ja rakkautta - rentoutuskurssi lantionpohjalle (5 kertaa) 149 € Ti 11.2.-11.3.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 4) Rentoutuskurssi stressaantuneelle (5 kertaa) 149 € Ti 18.3.-15.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 9.3.2025 mennessä. Ohjaaja: lantionpohjan fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen 5) Mielen voimaa kaamokseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) Ti 23.1.-20.2.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 19.1.2025 mennessä. 6) Kevyempi mieli kevääseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) To 6.3.-3.4.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 23.2.2025 mennessä. Ohjaajat: Anna Elomaa Röntgenhoitaja, Pedagogi, Kriisityökokemusta neljä vuotta kunnallisesta kriisiryhmästä, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Suvi Pynttäri Teologi, pedagogi, Oivaltava® mindfulness ohjaaja, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Paikka: Medisportin Kaukajärven lääkärikeskuksen kuntosali (Keskisenkatu 5). Ilmoittautumiset kursseille etukäteen. Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä: medisport.fi/pienryhmat Käyhän tutustumassa ja ilmoittaudu pian omaan pienryhmääsi ja saat varmasti uutta intoa kevääseen! Lämpimästi tervetuloa!
14. joulukuuta 2024
Ajavaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee joulun ja uuden vuoden ajan 23.12.2024-6.1.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
29. marraskuuta 2024
Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskusta: Lielahti: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere Pirkkala: Suupantie 2. 33960 Pirkkala (2krs.) Ajanvaraus onnistuu: p. 010 54 35700 (ma-pe) Toimipisteissä asioinnin yhteydessä Olet erittäin lämpimästi tervetullut!
8. marraskuuta 2024
Tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on naisen ikä. Naisilla hedelmällisin ikä on 20–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa laskea naisella 30 ikävuoden jälkeen ja lasku muuttuu voimakkaaksi 35 vuoden iästä lähtien. Korkeampi ikä saa aikaan munasolujen laadun heikkenemisen, jolloin keskenmenot ja sikiön kromosomipoikkeavuudet yleistyvät. Korkeampi ikä altistaa myös perussairauksille, stressille ja ympäristötekijöille. Miehien ikääntymisessä hedelmällisyyden vaikutukset eivät ole yhtä voimakaita kuin naisilla. Miehen ikääntyessä siittiöiden tuotanto alkaa vähentymään. Hedelmällisyyteen siittiöiden tuotannon ja laadun heikkeneminen alkaa vaikuttamaan noin 35–40 vuoden iässä. Iän lisäksi monet elämäntapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen. Ylipaino ja tupakointi vaikuttavat hedelmällisyyttä alentavasti. Naisilla ylipainoon voi liittyä esimerkiksi ovulaatio-ongelmia ja keskenmenojen riskiä, miehillä siemennesteen laadun heikkenemistä. Tupakointi lyhentää hedelmällistä aikaa ja varhentaa naisilla vaihdevuosi-ikää keskimäärin kahdella vuodella. Miehillä tupakointi heikentää siemennesteen laatua. Toisaalta myös alipaino voi naisilla aiheuttaa kuukautishäiriöitä ja ovulaatio-ongelmia.
5. marraskuuta 2024
Aikaisempien vuosien blogeissa on käsitelty vulvodyniaa yleisellä tasolla sekä yleistynyttä vulvodyniaa. Nämä blogit löytyvät Medisportin sivuilta osoitteista: https://www.medisport.fi/vulvodyniaan-on-hoitovaihtoehtoja https://www.medisport.fi/vulvodynia
31. lokakuuta 2024
Rintasyövän sairastumisen syy on tuntematon. Rintasyövän riskitekijöinä ovat varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, ylipaino, ionisoiva säteily, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Myös pitkäaikaisen hormonikorvaushoidon on todettu olevan rintasyövän riskitekijä. Nuoruudessa annettu rintakehän sädehoito voi altistaa myöhemmin rintasyövän kehittymiselle. Noin 5–10 prosenttia rintasyövistä liittyy perinnölliseen alttiuteen rintasyövälle. Vaikka monessa suvussa on useita rintasyöpään sairastuneita lähisukulaisia, tilanteen selittää rintasyövän yleisyys ja sattuma perinnöllisen alttiuden sijaan. Jos perinnöllistä alttiutta rintasyövälle ei ole, rintasyövän riskiä voi vähentää säännöllisellä kuntoliikunnalla ja usealla täysaikaisella raskaudella. Rintasyövän oireena on suurimmalla osalla potilasta rinnassa tuntuva kivuton kyhmy. Iho tai nännin alue voi olla sisäänpäin vetäytynyt. Toisinaan nännin seudussa voi olla ihottuman kaltaista muutosta. Rintasyövän oireena voi olla myös kipu tai painon tunne rinnassa tai kyhmy kainalossa. Nännistä tuleva erite on harvoin rintasyövän oireena. Rintasyövän diagnostiikka perustuu rinnan muutoksen tunnusteluun, kuvantamistutkimuksiin sekä kuvantamisen yhteydessä otettavaan paksuneulanäytteeseen kasvaimesta. Rintojen peruskuvantamistutkimus on mammografia, jota voidaan tarvittaessa täydentää ultraäänitutkimuksella. Rintasyövän seulontaan tähtääviä mammografiaseulontoja tarjotaan 50–59-vuotiaille naisille 20–26 kuukauden välein. Rintasyöpäseulonnoilla voidaan estää noin 80 prosenttia rintasyövän ilmaantuvuudesta ja syöpään liittyvistä kuolemista. Rintasyöpä hoidetaan pääsääntöisesti leikkaamalla. Leikkaus voidaan tehdä rintaa säätävästi, jos se on mahdollista. Tarvittaessa rinnan poiston jälkeen voidaan tehdä rinnan korjausleikkaus. Liitännäishoitona rintasyövän leikkauksen lisäksi voidaan antaa solunsalpaajahoitoa, hormonaalista hoitoa tai leikkauksen jälkeistä sädehoitoa. Jos rintasyöpä ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä, sen ennuste on hyvä. Vaikka rintasyövässä voidaan tavata myöhäisiä syövän uusimisia, 5 vuoden kuluttua rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on elossa ja 10 vuoden kuluttua rintasyövän hoidosta noin 85 prosenttia potilaista on elossa.
26. lokakuuta 2024
Usein painon hallinnassa tai laihduttamisessa ei malteta riittävän hyvin pysähtyä niihin seikkoihin, jotka omalla kohdalla painoa nostavat tai laskevat. Hankaluutta lisää se, että painoon vaikuttavat tekijät vielä yleensä muuttuvat iän myötä. Laihduttaminen on todellakin taitolaji ja parhaisiin tuloksiin päästään perinpohjaisen itsetutkiskelun kautta! On hyvä tietää, että tutkimustenkaan mukaan laihduttaminen ei aina lihota. Pysyviä tuloksia saa parhaiten aikaan silloin, kun laihduttaa ajan kanssa mahdollisimman hitaasti. Laihtuminen vähitellen ikään kuin bonuksena järkevien omaan elämään sopivien muutosten myötä on varmasti myös miellyttävämpää kuin tiukkojen kuurien toteuttaminen. Suuri vaara lihomiselle jopa yli sen painon, mikä oli laihtumiseen ryhdyttäessä, on varsinkin silloin, kun laihdutetaan hyvin nopeasti vähäenergiaisilla ja yksipuolisilla ruokavalioilla, jolloin elimistön rakennusaineista saattaa tulla puutetta. Lihasmassan menetys on yksi nopean laihduttamisen ikävä haitta, samalla kehonkoostumus muuttuu epäedulliseen suuntaan. Esimerkiksi nykyisillä markkinoilla olevilla laihdutuslääkkeillä saavutetaan useimmiten nopeammin tuloksia kuin perinteisillä painoon vaikuttavilla keinoilla, mutta lopputulos kehonkoostumuksen ja ravitsemustilan suhteen mietityttää allekirjoittanutta. Olisikin ehdottoman tärkeää, että laihdutuslääkettä käyttävä saisi aina ravitsemusterapeutin ohjausta syömisongelmiensa kanssa.
Lisää viestejä
Share by: