Ergonomiaa etätyöskentelyyn

19. elokuuta 2020

Kevättalvella rantautuneen koronaviruksen seurauksena etätyöskentelystä on tullut monelle arkea, ja usean yrityksen työkulttuuri on muuttunut siltä osin pysyvästi. Nykyisen koronatilanteen vuoksi etätyöskentelyä suositellaan yhä jatkettavaksi, joten nyt siis viimeistään on syytä laittaa kotityöpisteen ergonomia kuntoon!

Kotona ei välttämättä ole samanlaista toimistokalustoa käytössä kuin työpaikalla, vaan työ tehdään ehkäpä keittiönpöydän äärellä tai läppärillä sohvankulmassa. Nyt kun muutama kuukausi etätyöskentelyä on jo takana, ergonomiahaasteet saattavat tuntua kehossa lihaskireyksinä ja kolotuksina. Epäsopivassa työpisteessä työskentely tuottaa pitkäkestoista staattista jännitystä kehoon altistaen asentoperäisille rasitusvaivoille. Ergonomisesti toimiva työpiste ehkäisee asentoperäisiä rasitusvaivoja ja myös tukee työn tehokkuutta, kun työtehtäviä ei tarvitse puurtaa päänsäryn ja hartiakivun rasittamana.




Hyvän työasennon taustalla piilee muutama perustekijä, joiden ollessa kunnossa kehoon kohdistuu mahdollisimman vähän ylimääräistä jännitystä tai asennon aiheuttamaa kudoskuormitusta.

Selkäranka muodostaa ideaalisti loivan S-muodon, jossa alaselän kohdalla on loiva notko eli lordoosi ja yläselkä muodostaa kaaren eli kyfoosin, lisäksi niska on loivassa lordoosissa. Pitkäkestoisessa asennossa selkäranka on parasta tukea olemaan tässä perus- eli keskiasennossaan, jolloin myös pää ja hartiat asettuvat rangan “jatkoksi” mahdollisimman kuormittamattomaan asentoon. Jos siis alaselkä pääsee pyöristymään, seuraa ketjureaktio: myös ylävartalo, olkapäät ja pää työntyvät eteenpäin tuottaen selkään, hartioille ja niskaan kuormitusta.

Työpisteellä siis – niin työpöydän, sohvan kuin keittiönpöydänkin äärellä – selkä kannattaa tukea keskiasentoon. Työtuolin selkänojassa on usein selkärangan asentoa mukaileva muotoilu. Kotona alaselän taakse voi asettaa pienen tyynyn tai pyyherullan tukemaan alaselän lordoosia. Sopivasti muotoillussa satulatuolissa tai vastaavassa istuimessa selkätukea ei tarvita välttämättä ollenkaan, sillä istuin ohjaa lantion ja selän asennon keskiasentoon.

Hartioiden ja niskan hyvän asennon kannalta oleellista on työtason sopiva korkeus. Istuessasi sopivalla korkeudella kyynärvartesi lepäävät luontevasti työtasolla, hartiat ovat rentona ja jalat tukevasti lattiassa. Työtason ollessa liian korkealla kyynärpäät joutuvat leveälle sivuille ja hartioiden jännitys lisääntyy. Jos taas työtaso on liian matalalla, yläselkä, olkapäät ja pää ohjautuvat eteen alas. Olkavarsien on siis hyvä olla lähellä kylkiä ja kyynärvarsien tuettuna, jotta hartiat voivat olla rennosti. Näppäimistön tulisi olla noin kyynärpäidesi tasalla ja sopivalla etäisyydellä niin, että sormesi yltävät näppäimistölle luontevasti ilman kurottamista.

Näyttö saa olla hieman silmien tason alapuolella niin, että näytön keskikohtaa katsoessasi voit katsoa rennosti alaviistoon pään ollessa pystyssä. Liian korkealla olevaa näyttöä katsellessasi joudut katsetta kohottaessasi kallistamaan päätä hieman taaksepäin, mikä tuottaa ylimääräistä niskan lihasjännitystä. Hartioiden ja niskan mahdollisimman hyvän asennon kannalta olisi hyvä käyttää erillistä näyttöä ja näppäimistöä, niin että molemmat olisi sijoitettavissa optimaaliselle korkeudelle. Pitkäkestoisesti työskennellessä läppäri ei ole ergonomian kannalta ihanteellinen työväline, sillä ruutu ja näppäimistö ovat kiinni toisissaan, jolloin väistämättä joko näyttö on liian matalalla tai näppäimistö liian korkealla.

Jos kotioloissa työpisteestäsi uupuu korkeussäädöt, käytä luovuutta: säädä istuinta, työtasoa tai työvälineiden korkeutta kotoa löytyvillä välineillä, kuten laatikoilla, kirjoilla ja tyynyillä. Esimerkiksi liian korkean pöydän äärellä aseta tuolille tyyny nostaaksesi istumakorkeutesi sopivaksi. Jos korkeus nousee niin että jalat eivät enää yllä tukevasti alustaan, aseta jalkojen alle laatikko tai kirja jalkatueksi. Jos työtasosi jää liian matalalle, aseta näytön ja näppäimistön alle vastaavasti koroke. Muista tällöin myös korottaa kyynärvarsiesi tukipinnaksi tuleva alue (kuva 3).





Seisomatyöskentelykin onnistuu kotona, joko tavallista korkeammalla olevan tason, kuten keittiötason tai lipaston, päällä. Seistenkin työskennellessä työtason, näytön ja näppäimistön korkeuden säätäminen sopivaksi on tärkeää - joko korottamalla työpistettä tai itseäsi aiemmin mainittujen ohjeistusten mukaisesti.



Näillä keinoin saat rakennettua perustan itsellesi sopivaan työasentoon. On syytä kuitenkin muistaa, että keho kaipaa liikettä ja siksi asennon vaihtaminen, työn tauotus ja taukoliikunta on tärkeää kehon hyvinvoinnin kannalta. Työpisteen sopivat ergonomiasäädöt kuitenkin auttavat säilyttämään hyvän työasennon elementit mahdollisimman kuormittamattomaan työskentelyyn.



Tartu siis toimeen ja säädä pienillä muutoksilla nykyinen työpisteesi sopivaksi – keho kiittää.



Pöytä: valitse pöytä, jonka alle jalkasi mahtuu helposti ja joka on mahdollisimman sopivalla korkeudella.


Tuoli: jos käytössäsi ei ole työtuolia, valitse tuoli, jossa on huomioitu sopiva korkeus. Voit asettaa tyynyn tai pyyherullan alaselän tueksi.



Istumakorkeus: kohota istumakorkeuttasi tarvittaessa napakalla tyynyllä, niin että saat tuettua kyynärvartesi luontevasti työtasolle. Jos jalkasi eivät yletä tukevasti alustaan, aseta jalkojen alle sopiva koroke, esim. matala laatikko tai iso kirja, tai laita jalkaasi tasapohjaiset tossut korokkeeksi.



Näyttö: näyttö on sopivalla korkeudella, kun voit pitää niskan neutraalissa asennossa, pään pystyssä ja luoda katseesi näytölle alaviistoon. Kohota näytön korkeutta tarvittaessa korokkeella, kuten kirjalla. Kallista hieman näyttöä kasvojesi suuntaiseksi.



Näppäimistö ja hiiri: jos mahdollista, käytä erillistä näppäimistöä ja hiirtä. Näppäimistöä käyttäessäsi ranteiden tulee olla melko suorina, kyynärvarsi ja ranne tuettuna. Voit taitella pyyhkeestä napakan rannetuen.



Jos etätyöskentely on jo päässyt aiheuttamaan rasitusvaivoja, jotka näistä vinkeistä huolimatta eivät hellitä, varaa aika Medisportin fysioterapeuteille oireiden helpottamiseksi ja kuntouttamiseksi!





Hyvää ja tervettä syksyä toivottaen, 

Työfysioterapeutti ja liikunnanohjaaja (AMK) Eeva Manninen 



18. huhtikuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 ja 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12 Pirkkalan lääkärikeskus: 8-12.30 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
11. huhtikuuta 2025
Ajavaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee pääsiäisen ajan 17.4.-21.4.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
27. maaliskuuta 2025
 Endometrioosin vaikutukset työssä jaksamiseen ja työkykyyn
18. helmikuuta 2025
Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset
4. helmikuuta 2025
Tupakoinnin lopettamisen terveysedut
20. tammikuuta 2025
Medisportin kevään 2025 pienryhmät: 1) Lempeä pilates - notkea ja kivuton selkä (10 kertaa) 299 € - Alkeistason pilates Ma 10.2.-14.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 2) Voimaa ja liikkuvuutta pilateksella (10 kertaa) 299 € - Jatkotason pilates Ke 12.2.-16.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 3) Rauhaa ja rakkautta - rentoutuskurssi lantionpohjalle (5 kertaa) 149 € Ti 11.2.-11.3.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä. 4) Rentoutuskurssi stressaantuneelle (5 kertaa) 149 € Ti 18.3.-15.4.2025 klo 17.15–18.15 Ilmoittautuminen 9.3.2025 mennessä. Ohjaaja: lantionpohjan fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen 5) Mielen voimaa kaamokseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) Ti 23.1.-20.2.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 19.1.2025 mennessä. 6) Kevyempi mieli kevääseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %) To 6.3.-3.4.2025 klo 17–18.30 (90 min) Ilmoittautuminen su 23.2.2025 mennessä. Ohjaajat: Anna Elomaa Röntgenhoitaja, Pedagogi, Kriisityökokemusta neljä vuotta kunnallisesta kriisiryhmästä, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Suvi Pynttäri Teologi, pedagogi, Oivaltava® mindfulness ohjaaja, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu) Paikka: Medisportin Kaukajärven lääkärikeskuksen kuntosali (Keskisenkatu 5). Ilmoittautumiset kursseille etukäteen. Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä: medisport.fi/pienryhmat Käyhän tutustumassa ja ilmoittaudu pian omaan pienryhmääsi ja saat varmasti uutta intoa kevääseen! Lämpimästi tervetuloa!
14. joulukuuta 2024
Ajavaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee joulun ja uuden vuoden ajan 23.12.2024-6.1.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
29. marraskuuta 2024
Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskusta: Lielahti: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere Pirkkala: Suupantie 2. 33960 Pirkkala (2krs.) Ajanvaraus onnistuu: p. 010 54 35700 (ma-pe) Toimipisteissä asioinnin yhteydessä Olet erittäin lämpimästi tervetullut!
8. marraskuuta 2024
Tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on naisen ikä. Naisilla hedelmällisin ikä on 20–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa laskea naisella 30 ikävuoden jälkeen ja lasku muuttuu voimakkaaksi 35 vuoden iästä lähtien. Korkeampi ikä saa aikaan munasolujen laadun heikkenemisen, jolloin keskenmenot ja sikiön kromosomipoikkeavuudet yleistyvät. Korkeampi ikä altistaa myös perussairauksille, stressille ja ympäristötekijöille. Miehien ikääntymisessä hedelmällisyyden vaikutukset eivät ole yhtä voimakaita kuin naisilla. Miehen ikääntyessä siittiöiden tuotanto alkaa vähentymään. Hedelmällisyyteen siittiöiden tuotannon ja laadun heikkeneminen alkaa vaikuttamaan noin 35–40 vuoden iässä. Iän lisäksi monet elämäntapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen. Ylipaino ja tupakointi vaikuttavat hedelmällisyyttä alentavasti. Naisilla ylipainoon voi liittyä esimerkiksi ovulaatio-ongelmia ja keskenmenojen riskiä, miehillä siemennesteen laadun heikkenemistä. Tupakointi lyhentää hedelmällistä aikaa ja varhentaa naisilla vaihdevuosi-ikää keskimäärin kahdella vuodella. Miehillä tupakointi heikentää siemennesteen laatua. Toisaalta myös alipaino voi naisilla aiheuttaa kuukautishäiriöitä ja ovulaatio-ongelmia.
5. marraskuuta 2024
Aikaisempien vuosien blogeissa on käsitelty vulvodyniaa yleisellä tasolla sekä yleistynyttä vulvodyniaa. Nämä blogit löytyvät Medisportin sivuilta osoitteista: https://www.medisport.fi/vulvodyniaan-on-hoitovaihtoehtoja https://www.medisport.fi/vulvodynia
Lisää viestejä